Muottilaudat

Tilakeskus on jälleen kerran nostanut esiin purkamatta jätetyt muottilaudat homeen syyksi rakennuksissa. Muottilaudoilla ei ole kuitenkaan varsinaisesti mitään tekemistä homeongelmien kanssa. Syy on yksinomaan siinä, että kosteuseristeet on jätetty määräaikoina uusimatta.

Nyt kyseessä olevissa rakennuksissa on maan pinnan alaisissa sokkeleissa käytetty kosteuseristeenä siveltävää kuumabitumia. Lisäksi salaojituksessa on käytetty tiiliputkia, joiden saumat on suojattu bitumisella kattohuovalla.

Bitumin sideaineina toimivat eteeriset eli haihtuvat öljyt. Nämä sideöljyt haihtuvat maan alla noin 15 vuodessa. Kun sideaineita ei enää ole, bitumi rapautuu, eikä enää toimi kosteuseristeenä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisten homekoulujen bitumieristeet olisi pitänyt uusia jo 3 – 4 kertaa tähän mennessä. Minun tiedossani ei ole, että kosteuseristeitä olisi uusittu elinkaaren vaatimana aikana lainkaan. Tämä bitumin sively oli minunkin ensimmäisiä tehtäviäni rakennuksilla. Jo silloin oli tiedossa, että eristys ei ole ikuinen.

Kun kosteuseristettä ei enää ole, maaperän kosteus alkaa imeytyä betoniin kuin neste sokeriin. Lopulta kosteus saavuttaa purkamatta jäänet muottilaudat. Tällöin alkaa lahoamisprosessi, jonka kestäessä syntyy homesienistöä. Homesienten itiöt leviävät sitten mahdollisesti rakennuksen sisälle aiheuttaen tunnettuja oireita. Sama hajoaminen tapahtuu myös salaojissa käytetyissä kattohuovissa, jolloin salaojat menevät tukkoon ja lisäävät kosteusongelmia.

Kun lahoamisprosessi on päässyt alkuun, niin sen jälkeen tehdyllä kosteuseristeen korjauksella ei ole enää mitään vaikutusta homeongelmaan. Lautojen lahoamisprosessi jatkuu siihen asti, kun ne ovat täysin maatuneita. Silloin, kun havaitaan, että kosteuseristettä ei enää ole, on rakenteita purettava niin paljon, että lahoavat laudat ja saastunut maa-aines voidaan poistaa. Näissä koulujen pikakorjauksissa on tämä ilmeisesti jäänyt huomioimatta.

Kaiken kaikkiaan on syytä muistaa, että suuren rakennusbuumin aikana 1960-luvulla, otettiin valtava määrä uusia rakennusmateriaaleja käyttöön. Monet näistä valmistettiin Suomessa lisensseillä, jotka olivat peräisin täysin toisenlaisista ilmasto-olosuhteista. Täkäläisessä ilmastossa niistä ei ollut mitään kokemusta. Kun vanhoja rakennuksia ”rempataan”, niin pitäisi tuntea rakennuksen historia eli, mitä materiaaleja on käytetty, millaisia ovat rakenteet, mitkä ovat olleet käytettyjen materiaalien elinkaaret jne. Vasta tämän selvityksen jälkeen voidaan tehdä korjaussuunnitelma.

Jos näitä tietoja ei ole, niin rakenteita on avattava hieman, kuten hammaslääkärissä avataan suu ja katsotaan, mitä pitäisi tehdä. Homeongelmista ei siis pidä syyttää entisajan rakentajia ja sen ajan materiaaleja. Suurimpia syyllisiä eivät ole muottilaudat, vaan syyllisiä ovat ne ”lautapäät”, jotka ovat korjanneet kosteuseristyksiä vain “punakynällä”. Vain toisten rahalla on varaa tällaisiin tyhmyyksiin. Osaltaan tähän vaikuttanee myös se, että rakennusmestarien koulutus lopetettiin 1990-luvulla. Tämä esti hiljaisen tiedon siirtymisen työmailla vanhemmilta mestareilta nuoremmille.

Comments are closed.


WP Login