Archive for joulukuu, 2015

Muottilaudat

Tilakeskus on jälleen kerran nostanut esiin purkamatta jätetyt muottilaudat homeen syyksi rakennuksissa. Muottilaudoilla ei ole kuitenkaan varsinaisesti mitään tekemistä homeongelmien kanssa. Syy on yksinomaan siinä, että kosteuseristeet on jätetty määräaikoina uusimatta.

Nyt kyseessä olevissa rakennuksissa on maan pinnan alaisissa sokkeleissa käytetty kosteuseristeenä siveltävää kuumabitumia. Lisäksi salaojituksessa on käytetty tiiliputkia, joiden saumat on suojattu bitumisella kattohuovalla.

Bitumin sideaineina toimivat eteeriset eli haihtuvat öljyt. Nämä sideöljyt haihtuvat maan alla noin 15 vuodessa. Kun sideaineita ei enää ole, bitumi rapautuu, eikä enää toimi kosteuseristeenä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että nykyisten homekoulujen bitumieristeet olisi pitänyt uusia jo 3 – 4 kertaa tähän mennessä. Minun tiedossani ei ole, että kosteuseristeitä olisi uusittu elinkaaren vaatimana aikana lainkaan. Tämä bitumin sively oli minunkin ensimmäisiä tehtäviäni rakennuksilla. Jo silloin oli tiedossa, että eristys ei ole ikuinen.

Kun kosteuseristettä ei enää ole, maaperän kosteus alkaa imeytyä betoniin kuin neste sokeriin. Lopulta kosteus saavuttaa purkamatta jäänet muottilaudat. Tällöin alkaa lahoamisprosessi, jonka kestäessä syntyy homesienistöä. Homesienten itiöt leviävät sitten mahdollisesti rakennuksen sisälle aiheuttaen tunnettuja oireita. Sama hajoaminen tapahtuu myös salaojissa käytetyissä kattohuovissa, jolloin salaojat menevät tukkoon ja lisäävät kosteusongelmia.

Kun lahoamisprosessi on päässyt alkuun, niin sen jälkeen tehdyllä kosteuseristeen korjauksella ei ole enää mitään vaikutusta homeongelmaan. Lautojen lahoamisprosessi jatkuu siihen asti, kun ne ovat täysin maatuneita. Silloin, kun havaitaan, että kosteuseristettä ei enää ole, on rakenteita purettava niin paljon, että lahoavat laudat ja saastunut maa-aines voidaan poistaa. Näissä koulujen pikakorjauksissa on tämä ilmeisesti jäänyt huomioimatta.

Kaiken kaikkiaan on syytä muistaa, että suuren rakennusbuumin aikana 1960-luvulla, otettiin valtava määrä uusia rakennusmateriaaleja käyttöön. Monet näistä valmistettiin Suomessa lisensseillä, jotka olivat peräisin täysin toisenlaisista ilmasto-olosuhteista. Täkäläisessä ilmastossa niistä ei ollut mitään kokemusta. Kun vanhoja rakennuksia ”rempataan”, niin pitäisi tuntea rakennuksen historia eli, mitä materiaaleja on käytetty, millaisia ovat rakenteet, mitkä ovat olleet käytettyjen materiaalien elinkaaret jne. Vasta tämän selvityksen jälkeen voidaan tehdä korjaussuunnitelma.

Jos näitä tietoja ei ole, niin rakenteita on avattava hieman, kuten hammaslääkärissä avataan suu ja katsotaan, mitä pitäisi tehdä. Homeongelmista ei siis pidä syyttää entisajan rakentajia ja sen ajan materiaaleja. Suurimpia syyllisiä eivät ole muottilaudat, vaan syyllisiä ovat ne ”lautapäät”, jotka ovat korjanneet kosteuseristyksiä vain “punakynällä”. Vain toisten rahalla on varaa tällaisiin tyhmyyksiin. Osaltaan tähän vaikuttanee myös se, että rakennusmestarien koulutus lopetettiin 1990-luvulla. Tämä esti hiljaisen tiedon siirtymisen työmailla vanhemmilta mestareilta nuoremmille.

Kommentit pois päältä artikkelissa Muottilaudat

Euroopan Unionin valuvikoja

Euroopan Unionin valuviat ovat syvälle sen alkulähteillä. Euroopan parlamentin edeltäjiä olivat Euroopan hiili- ja teräsyhteisön yleinen edustajakokous, joka muodostui jäsenvaltioiden parlamenttien edustajista. Samalla periaatteella koottiin Euroopan yhteisöjen yhteinen Euroopan parlamentaarinen edustajakokous. Näihin elimiin jäsenmaiden hallitukset nimesivät ”hyvin” palvelleita poliitikkoja, joiden painoarvo kotimaan politiikassa oli huvennut. Koko asiaa ei pidetty merkityksellisenä.
Aluksi parlamentti olikin lähinnä kokeneiden poliitikkojen keskustelukerho, jolle poliittiset päättäjät antoivat lähinnä viihdearvoa. Elimen valta kuitenkin kasvoi 2000-luvulla kansallisten parlamenttien työtä ohjaavaksi ”Euroopan eduskunnaksi”. Voisi todeta, että häntä alkoi heiluttaa koiraa. Suomenkin ensimmäiset mepit valitsi eduskunta. Tässäkin valinnassa on samoja merkkejä poliittisesta palkitsemisesta, kuitenkaan aliarvioimatta ketään.
Nykyisen kaltaisen Euroopan parlamentin jäsenet eli epävirallisesti europarlamentaarikot tai tuttavallisemmin ”mepit” (MEP, Member of the European Parliament), on vuodesta 1979 valittu suorilla vaaleilla. Näissä vaaleissa korvattiin eduskunnan vuonna 1995valitsemat mepit.
Kaikissa maissa kuitenkin vaalien ehdokkaat nimeävät puolueet, joten puolueilla on mahdollisuus palkita pitkäikäisiä poliitikkoja laittamalla heidät ehdokkaiksi vaaleihin. Suomessa on kuitenkin joissakin puolueissa laitettu nuorempiakin poliitikkoja Euroopan parlamenttiin kasvamaan korkoa ja hyvä niin, koska nyt tarvitaan eduskunnassa kansainvälistä kokemusta ja näkemystä. Tämä alkaa nyt näkyä hallitusten kokoonpanoissa.
Suomessa peräänkuulutetaan vaikuttamista Euroopan parlamentissa. Vaikka suomalaiset mepit olisivat kuinka kyvykkäitä tahansa, niin vaikuttaminen on vaikeaa, jos suurin osa muista mepeistä on lähetetty parlamenttiin vain odottelemaan eläkepäiviä. Meppien keski-ikä on kuitenkin laskenut, koska uusista jäsenvaltioista on tullut parlamenttiin paljon nuoria edustajia.
EU:n nykyisen sotkuisen tilanteen selityksenä on kuitenkin ainakin osittain se, että alkuvaiheessa parlamentin meno oli hälläväliä-tyylistä. Tästä hyvänä esimerkkinä on Kreikka, jonka tiedettiin päässeen Euroopan Unioniin ”väärillä papereilla”. Vanhoilta ajoilta on myös selvinnyt, kuinka avustuksia jaettiin myös, miten sattuu. Tästä tällaisesta kärsivät etenkin Pohjoisen-Euroopan maat, joissa toimintakulttuuri oli säntillisempi.
Historiassa on riittävästi esimerkkejä siitä, kuinka väärille raiteille joutunut hallintokulttuuri muodostuu ”maan tavaksi”, jota on myöhemmin hirvittävän vaikea, ellei mahdotonta muuttaa. Voidaan varsin perustellusti sanoa, että EU on toistaiseksi ollut historiansa vanki. Viimeinen osoitus jahkailevasta ja hitaasta päätöksen teosta on pakolaiskriisi, jonka keskellä nyt elämme. Rajavalvonnan rakenteita aletaan rakentaa vasta nyt, kun miljoonat turvapaikanhakijat ovat jo täällä ja jäsenvaltiot ovat alkaneet suojata itseään aidoilla.
Paradoksaalista on myös terroristien pääsy vapaasti Eurooppaan. Tästä syytetään sitä, että tiedustelutieto ei ole liikkunut EU:n sisällä. Mitä ihmettä? Schengenin sopimus sallii vapaan liikkumisen myös terroristeille! Jo 9/11 tapahtumien jälkeen olisi pitänyt herätä perustamaan Eurooppaan European Intelligence Agency eli EIA keräämään ja jakamaan tiedustelutietoa. Sen sijaan nyt jokainen jäsenvaltio kerää ja säilyttää tiedot omana tietonaan.
Kun Suomessa on jälleen kerran herätty siihen todellisuuteen, että suljetun yhteiskunnan ja oman valuutan aikoina rakennettu byrokratia ei enää toimi vapaassa Euroopassa ja globaalissa maailmassa, niin samanlaisia valuvikoja on myös Euroopan Unionissa. Molemmissa tapauksissa on syytä katsoa peiliin ja laittaa asiat kuntoon.

Kommentit pois päältä artikkelissa Euroopan Unionin valuvikoja

WP Login