Duunarin kierrätys

Yhteiskuntasopimuksen juuret ovat kaukana 1700-luvulla, jolloin valistusajan ranskalaiskirjailija Jean-Jacques Rousseau käytti termiä kirjassaan Yhteiskuntasopimukset. Esko Ahon hallitus yritti 1991 saada aikaan Yhteiskuntasopimuksen 1.0. Se kuitenkin kaatui rytisten ay-liikkeen torjuntavoittoon. Tarkoituksena oli vain parantaa maan taloutta ja ehkäistä työttömyyttä.
Vaikka ay-liike aina vakuuttaa tietävänsä työmarkkinoiden toiminnasta enemmän kuin poliitikot ja muut kanssaeläjät, niin tämän yhteiskuntasopimuksen kaataminen todistaa täysin päinvastaista. Kirjoitin silloin, että työttömyys tulee räjähtämään käsiin ja pitkällä juoksulla palkat tulevat keskimääräisesti laskemaan.
Vuoteen 1994 tultaessa työttömien määrä oli kasvanut noin 531 000. Suurin työpaikkakato oli peräisin avoimelta sektorilta, josta hävisi työpaikkoja liki 500 000. Yksi suurimpia menettäjiä oli teollisuus. Kun sitten vuoden 1995 jälkeen työpaikat alkoivat lisääntyä, niin veturina toimi Nokia ja siihen sidoksissa olevat toimialat. Nyt Suomessa on teollisia työntekijöitä vähemmän kuin 1960-luvulla ja suunta on edelleen laskeva.
Julkisen sektorin työpaikat muuttuivat valtion ”säästötoimien” ja rakenteellisten uudistusten myötä kuntien työpaikoiksi. Tämä oli täydellistä nollasummapeliä, jossa tehtäviä siirrettiin julkisella sektorilla taskusta toiseen. Tasaveroa vastustanut vasemmisto oli leikissä täysin rinnoin mukana. Näin kääntyy takki ja takki kääntyy näin!
Työttömyyden vähentyessä 1990-luvun toisella puoliskolla tilastotieteilijät alkoivat ihmetellä, miksi palkkasumma ei noussut samassa suhteessa. Sen sijaan työntekijöiden keskiansiot alenivat. Kun ay-liike painoi jarrua ja aiheutti maahan suurtyöttömyyden, se ei tiennyt, mitä oli tekemässä. Kun työttömiä alettiin palkata pitkien työttömyysjaksojen jälkeen takaisin töihin, niin alkupalkka oli aina minimipalkka.
Käytännössä työttömän palatessa töihin hänen palkkansa saattoi olla jopa 30 – 35 % alempi, kuin se palkka, miltä hän jäi työttömäksi. Työttömät eivät palanneet töihin ”vanhoina” työntekijöinä, kuten ay-liike ehkä odotti. Kun työttömyys laski puolesta miljoonasta alle 100 000, niin se totta kai näkyi keskitulojen laskuna. Tilastonikkarit eivät edes Palkansaajien tutkimuslaitoksessa ymmärtäneet asiayhteyttä. Miksihän?
Nyt näyttää käyvän samalla tavalla tai vielä pahemmin. Nokian lisäksi markan kellutus palautti osan Suomen kilpailukykyä. Nyt ei enää ole mahdollista kansallisin päätöksin devalvoida, paitsi sisäisesti. Tätä merkitsisi nyt Yhteiskuntasopimus 2.0. Nyt jää nähtäväksi, onko 1990-luvun kokemuksista opittu mitään. Onko mahdollisesti sukupolven vaihdos tapahtunut niin, ettei hiljainen tieto ole siirtynytkään?
Kilpailukyky ei ole mikään tilastollinen keskiarvo. Jokaisella yrityksellä on omat plussansa ja miinuksensa kilpailussa ja ainoastaan paras voittaa. Hallituksella ei ole monia keinoja parantaa yleistä kilpailuilmastoa. Yksi tapa on se, mitä Tanska teki 1970-luvulla. Silloin yrityksiltä poistettiin kaikki sosiaali- yms. kulut ja siirrettiin ne yleisillä veroilla kerättäviksi. Eräs suurimpia eriä Tanskaan verrattuna meillä ovat työeläkemaksut.
Niiden siirtäminen veroilla kerättäviksi on käytännössä mahdotonta. Tanskan malli, edes osittainen, kuitenkin avaisi aivan uudet mahdollisuudet esimerkiksi alle 10 – 50 työntekijän yrityksille, joiden mahdollisuudet kansainvälistymiseen ja kasvuun paranisivat huomattavasti.
Sellaiset lupaukset, että luodaan 100 000 tai 300 000 työpaikka, ovat täyttä roskaa. Poliitikot voivat luvata työpaikkoja ainoastaan, jos ne tulevat julkiselle sektorille. Siihen ei kuitenkaan ole varaa. Työpaikan voi luvata ainoastaan työnantaja, kuten jo nimikin sanoo. Kilpailukykyä puolestaan voi luvata vain tilauksen antaja!
Kierrätys on nyt kaikissa muodoissaan ajan genre. Duunarin suurin kierrättäjä on ay-liike. Ymmärtääkö ay-liike kuitenkaan, mitä on tekemässä ja miksi? Onko tarkoituksenmukaista ja järkevää kierrättää puoli miljoonaa tai miljoona duunaria, jotta saadaan palkkataso kilpailukykyiseksi. Eikö olisi järkevämpää 5 % palkkojen leikkaus kuin 35 % palkan alennus kierrätyksen tuloksena?

Comments are closed.


WP Login