Digitaalidemokratia

Viimevuosituhannen aikana kehittynyt hierarkkinen hallintokulttuuri on vääjäämättä tullut tiensä päähän. Vanha hallintokulttuuri on hierarkkinen ja sisäänpäin kääntynyt. Sen periaate on ollut hallita hallintoalamaisiaan, ei tarjota kansalaisille palveluja. Vanha hallintokulttuuri ei ymmärrä, että kustannusten maksaja on asiakas. Tällaiseen tehottomaan toimintatapaan tarvitaan muutos!
Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei ole enää tehokasta hallintoa odotella neljää vuotta vaaleja, Toisaalta on myös niin, että vaaleissa annetut lupaukset saattavat jo soittautua hallitusneuvotteluissa vanhentuneiksi. Miten silloin voidaan toimia kansan tahdon mukaan?
Megatrendiksi on myös muodostumassa nuorten katoaminen äänestyspaikoilta. Nuorille tärkeää on toimiminen somessa ja digitaalisessa mediassa, kuin toimia perinteisten puolueiden sisällä. Uusille ikäluokille on tarjottava uuden digitaalisen maailman tarjoamia nopeita mahdollisuuksia vaikuttaa asioihin. Nyt on tutkimuksilla todettu, että vain varakkailla on mahdollisuus päästä eduskuntaan. Miten tämä palvelee demokratiaa?
Digitaalisuuden vastustaminen on poliitikkojen kannalta ymmärrettävää, koska se rajoittaa heidän valtaansa ja ansaintamahdollisuuksiaan. Uuden hallituksen tavoitteena on purkaa rakenteita. Se ei onnistu ilman hierarkioiden purkamista. Tarvitaan lisää dynaamisia systeemejä. Ne toimivat parhaiten spontaaneissa vuorovaikutusverkostoissa. Eri hallinnonalojen ristiinverkottuminen antaa mahdollisuuden toimia niin, että ylemmät hierarkia tasot eivät pysty kahlitsemaan toimintaa, tuo tehokkuutta, säästöjä ja lisää demokratiaa. Digitalisoituminen voisi vähentää julkishallinnosta jopa 25 %.
Nykyinen hierarkkinen rakenne pyrkii säilyttämään statuksensa ja toteuttamaan omaa autonomista etuaan. Tällaista organisaatiorakennetta ei ole luotukaan uudistuvaksi. Hajautettu valta organisaatiossa lisää oma-aloitteisuutta ja pystyy parhaiten tunnistamaan tarjonnan ongelmat. Niin julkisen hallinnon kuin yritystenkin organisaatioiden on nopeasti muuttuvassa maailmassa tultava joustavimmiksi ja itseohjautuvimmiksi. Lahden kaupungin sähköinen palaute on vain kosmetiikkaa, koska se ei vaikuta mitenkään päätöksentekoon.
Siirtyminen digitaalidemokratiaan merkitsee julkisella sektorilla sitä, että organisaatioihin perustetaan ainakin kolme uutta tietoportaalia eli verkkopalvelua (pilvipalvelua). Sisäisellä portaalilla varmistetaan se, että poikkihallinnollisesti kaikilla on mahdollisuus ottaa kantaa päätettäviin asioihin ja antaa niihin asiantuntemuksensa ja mielipiteensä. Ulkoinen portaali on eräänlainen talkooportaali, jossa alan asiantuntijat voivat asiantuntemustaan kuntansa hyväksi. Nämä verkkopalvelut toivottavasti alkavat hidastaa pinttynyttä ei-kuulu-mulle-kulttuuria.
Kolmas verkkopalvelu onkin se kaikkein kriittisin. Tässä verkkopalvelussa toteutetaan sveitsiläistä demokratiaa digitaalisesti eli annetaan kansalaisten alueellisesti ja valtakunnallisesti ilmaista mielipiteensä tärkeistä päätettävistä asioista. Kyseessä on siis eräänlainen neuvoa antava kansanäänestys. Niin Lahdessa kuin Nastolassakin on tehty kauaskantoisia ja kalliita päätöksiä yhden äänen enemmistöllä. Kansalta ei ole uskallettu tai haluttu kysyä mielipidettä, koska se vähentäisi niin puolueiden kuin poliitikkojenkin valtaa.
Vanha hierarkkinen ja byrokraattinen hallintomalli on ajanut Suomen ja sen kunnat velkakierteeseen, josta selviäminen vanhoilla konsteilla ei onnistu. Yhteisten asioiden hoitamisesta (politiikka) on tullut omien saavutettujen etujen valvontaa. Lenin sanoi aikoinaan, että valta ei kuulu kansalle vaan eliitille. Tämä näyttää olevan edelleen voimissaan Venäjällä, mutta Suomessa vanhoilla eväillä ei velkoja makseta!

Comments are closed.


WP Login