Muistin ongelmia

Kun ihmislapsi syntyy, niin hänen varpaassaan ei ole lappua, jossa olisivat käyttöohjeet ja monenko Gigatavun muisti lapsella on. Käyttöohjeita ei ole myöskään maailman kuulussa äitiyspakkauksessa, vaikka yhä ilmeisemmin sellainen näyttäisi olevan tarpeen.
Ihmisellä on erilaisia muistiyksiköitä. On sellaisia muisteja kuin, näkömuisti, numeromuisti, nimimuisti, lihasmuisti jne. Useimmilla meistä ei ole näitä kaikkia. Lihasmuisti on yleistä esim. muusikoilla. Minun lihasmuistini sen sijaan muistaa vain eilisen päivän lenkin. Ihmisen muisti muuttuu elinkaaren myötä. Alussa se kasvaa ja lisääntyy ja ikään kuin imee tietoa itseensä. Ihan ilman tallenna painiketta. Sitten jossain vaiheessa muisti alkaa taantua ja pätkiä.
Muistin taantumisen ei tarvitse välttämättä johtua jostain muistisairaudestakaan. Nykyisin kaikenlaisten älylaitteiden vaikutus muistin heikkenemiseen on aika tutkimaton, mutta aivan ilmeinen asia. Minun sukupolveni piti aikoinaan muistaa ulkoa kymmeniä ja jopa satoja puhelinnumeroita. Puhumattakaan kasvien latinalaisista nimistä ja heimoista. Nyt muistan ainoastaan, että ensimmäinen lankapuhelin numeromme oli 254 ja seuraava 25469. Tämän lisäksi muistan juuri ja juuri nykyisen oman puhelinnumeroni, joka on ollut käytössäni reilut 30 vuotta.
Nykyisin puhelinnumerot omistajiensa nimineen ja osoitteineen ovat kännyköissä, tietokoneissa ja pilvipalveluissa. Niitä ei tarvitse muistella. Kohta juuri mitään ei tarvitse muistaa. Navigaattori puhelimessa ohjaa kotiinkin. Kaikki tarvittava aivan hälytyksiä myöden voidaan taltioida erilaisiin vempaimiin. Tämän on pakko vaikuttaa muistia heikentävästi.
Muistia voidaan eri tavoin treenata ja kehittää erilaisilla ärsykkeillä. Nykyisin on paljon erilaisia ohjelmia ja ohjeita erityisesti muistisairaille ja heikentyvälle muistille. On erilaisia liikunta-, elintapa- ja ruokavalio-ohjelmia. Perustellusti voi olettaa, että näiden vaikutus perustuu verenkierron paranemiseen. Monilla henkilöillä, joilla on ollut veronkiertohäiriöitä tai aivokasvaimia, on viimeiseksi jäänyt muistiin esim. oma äidinkieli. Kaikki myöhemmin opitut kielet ovat kadonneet. Tämä on eräs suuri ongelma nykyisessä vanhusten hoidossa Ruotsissa.
60-luvun alussa palatessani Ruotsista, tulin toimeen oikein hyvin ruotsinkielellä. Sen jälkeen en ole joutunut käyttämään kieltä kuin satunnaisesti ja kielitaitoni on ”ruostunut”. En myöskään osaa enää laskea funktioita, joita nuorena osasin. Jollain tavalla aivot näyttävät tekevän tilaa uudelle ja syrjäyttävän sellaisia osaamisalueita, joita harvemmin tarvitaan. Puhelinnumeroita ei tarvitse välttämättä muistaa, joten ne unohtuvat. Muistista tulee siis selektiivinen.
Lähimuistin katoaminen on suuri mysteeri. Miten on selitettävissä, että vanhat asiat ja tapahtumat muistuvat mieleen, mutta eivät alkuviikosta tapahtuneet? Onko muistikapasiteetti täyttynyt? Onko olemassa jokin mekanismi, joka poistaa lähimuistia? Auttaisiko tähänkin esim. kantasolupäivitys muistin virkistämiseksi? Kantasoluteknologiahan näyttää toimivan ihmisen päivitysohjelmana?
Kuriositeettina voi mainita, että ns. koulussa opittu pakkoruotsi unohtuu muutamassa kuukaudessa, jos sitä ei joudu käyttämään säännöllisesti. Muutoinkin aletaan olla lähellä tilannetta, missä nämä älyvempaimet tulkkaavat puhetta simultaanisesti. Omattu kielitaito tulee kuitenkin arvostettu ainakin siihen asti, kun muisti alkaa pätkiä. Omasta kiintolevystä kannattaa siis pitää hyvää huolta. Muut huolehtivat sitten ulkoisista muisteista.

Comments are closed.


WP Login