Eläkeikä

Nyt, kun eläkeiän nostosta ollaan pääsemässä sopimukseen, niin on ehkä syytä tarkastella sen mahdollisia vaikutuksia yritystoimintaan. Eläkeiän nostoa vaikeuttaa tietenkin tällä hetkellä työpaikkojen puute. Toisena pahana uhkana on sosiaalinen lainsäädäntö, joka nostaa työnteon kustannuksia vanhempien työntekijöiden osalta.

Myös asenteellisuus on Suomen työmarkkinoilla paradoksi. Kun olet nuori, eikä sinulla ei ole kokemusta, niin on vaikea saada työtä. Tästä tilastot ovat yksiselitteisiä. Ainoa ratkaisu tähän on laajamittainen ja toimiva oppisopimusjärjestelmä Saksan malliin. Nuorten ja syrjäytymisvaarassa olevien osalta tarvitaan aivan uudet pelisäännöt työmarkkinoille. Suurin osa korkeastikin koulutetuista joudutaan täydennyskouluttamaan työpaikoilla

Nopeasti teknistyvä toimintaympäristö vaatii vanhemmilta työntekijöiltä osaamisen päivitystä. Teollisessa työssä tämä toimii joustavammin, koska usein uusia koneita käyttöön otettaessa, annetaan niiden käyttöön myös opastus. Sen sijaan tietotekniikan käyttäminen vaatii osaamista, joka edellyttää koulutusta. Työpaikoilla on nykyisin selkeä alimiehitys, jotta vaativaa koulutusta voitaisiin antaa työaikana. Vapaa-ajallakaan opiskeluun ei useimmiten ole mahdollista.

Mikäli työllisyysastetta halutaan todella parantaa, niin suomalaisessa koulutusyhteiskunnassa valtion on syytä ottaa vetovastuu täydennyskoulutuksesta tavalla tai toisella. Yrityksiä rokotetaan kaikenlaisilla veroilla, maksuilla ja säännöksillä jo niin paljon, että varaa ei yksinkertaisesti ole vajaamiehitykseen ja koulutuskustannuksiin.

Mitä sitten tulee suomalaisten yritysten asenteisiin vanhenevan työväestön hyödyntämiseen, niin on nostettava esille Harvardissa 1997 Arie de Geusin julkaisema tutkimus ”The Living Company”. Tutkimusta on tehty 38 vuoden aikana Arie de Geusin työskennellessä Royal Dutch Shellin palveluksessa. Eräs tutkimuksen väite on, että yritys on elävä organismi, joka oppii. Oppiva organisaatio on käsitteenä tuttu, mutta de Geus halusi tutkia maailmaan vanhimpien yritysten taustamuuttujia. Eräs yhteinen tekijä oli, että maailman vanhimmissa yrityksissä toimi kaikissa vähintään neljä sukupolvea. Pitkään eläneissä yrityksissä tieto siis siirtyi sukupolvelta toiselle.

Forbesin 500 yrityksen listalla yritysten keski-ikä on 40 – 50 vuotta. En ryhdy tässä luettelemaan kaikkia maailman vanhimpia yrityksiä, mutta voin todeta, että maailman vanhin yritys toimii täällä tänään ja nyt. Sen alkuperäinen nimi oli Stora Kopparberg. Nykyisin se tunnetaan nimellä Stora Enso. Yhtiön perustamiskirja on allekirjoitettu 16.6.1288. Toiminta on kuitenkin alkanut jo 850 – 1080. Onko yhtiötä perustettaessa tavoitteena ollut elää tuhatvuotiseksi, on arvoitus. Ilmeistä kuitenkin on, että maailman myrskyistä huolimatta, yritystä on johdettu siten, että se toimii vieläkin.

On kuitenkin hyvin perusteltua olettaa, että kvartaalijohtaminen ei takaa yritykselle pitkää elinkaarta. Vaikka ajat muuttuvat nopeasti ja globalisaatio puhaltaa niskaan 24/7, niin yrityksen selkäranka on työntekijöissä, johtamisessa ja aivan ilmeisesti sukupolvet ylittävässä tiedon ja taidon siirtymisessä.

Comments are closed.


WP Login