Sopeutumisen suuri tuska

Kaukolämpö. Kaukolämmön hinta on vuodentakaisesta noussut Lahdessa n. 12 %. Tämä siitä huolimatta, että polttoaineiden hinnat ovat laskeneet jopa 20 %. Yhtiön kannalta tämä on ymmärrettävää, koska kaukolämpöä toimittava kaupungin konserniyhtiö on monopoliasemassa. Sama yhtiö toimii myös kilpailluilla sähkömarkkinoilla, joilla sähkön hintaa ei voi helposti nostaa. Ratkaisu on siis yhtiön ainoa mahdollisuus tuottaa Lahden kaupungin sille määräämät tulot.

Kaukolämpö näyttääkin olevan eräänlainen kiinteistöveron jatke, koska yhtiö saa kaupungilta pakotteellista tukea. Tämä tuki tulee tonttikauppojen yhteydessä, joihin sopimuksiin liittyy ehto liittyä kaukolämpöverkkoon. Vaihtoehtoja on siis tasan kaksi: kaukolämpö vai tontti. Asukkaillakin on vain kaksi mahdollisuutta. Pitää joko muuttaa pois tai maksaa kaukolämmöstä. Tuoko tämä lisää omakotirakentajia ja asukkaita Lahteen, on jo laajempi poliittinen kysymys.

Vesimaksut. Joitakin aikoja taaksepäin vesimaksujen korotuksia perusteltiin sillä, että veden kulutus on vähentynyt. Lahti Aqua pumppaa hyvää, mutta ilmaista pohjavettä, joten korotus perustuu ilmeisesti muihin kustannuksiin ja kaupungin tahtoon kuin veden hintaan. Vesi on vanhin voitehista ja ilmeisesti tästä johtuen sen putkista tuleva hinta on valtion valvonnassa. On siis kaksi erilaista monopolia, joita kuitenkin valvotaan täysin eri tavoin. Kaukolämpö on villi ja vapaa ja vesi puolestaan valvottu.

Ekomaksu. Kun ekomaksua aikoinaan ajettiin kuin kärmestä pyssyyn, niin vastustajat pelkäsivät, että taas syntyy uusi vero. Puolustajat puolestaan väittivät kirkkain otsin, että ekomaksuja ei koroteta. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että aluksi ekomaksu oli 14 euroa vakituiselta asunnolta, mutta ensi vuodeksi sen on ilmoitettu nousevan 21,50 euroon. Ekomaksu on siis noussut 50 % vuodesta 2008. Samaan aikaan kuitenkin maksun kerääjä PHJ ilmoittaa jätemäärien supistuneen jopa 20 %.

Jätemaksut. PHJ on ilmoittanut myös jätemäärien vähentymiseen vedoten, että myös jätemaksuja korotetaan. Ekomaksua ei voi kilpailuttaa, eikä myöskään jätemaksujen kilpailuttaminen ole helppoa tavalliselle asukkaalle. Jätehuoltoyhtiöillä olisi ehkä mahdollisuus kuljettaa jätteet halvimmalle kaatopaikalle, mutta sitä rajoittavat kuljetuskustannukset. Tällaisen mahdollisuudenkin voi varmaan Lahden kaupunki torjua väittämällä, että Lahdessa tuotetut jätteet kuuluvat PHJ:lle. Kaikki kaupungissa tuotettu jäte olisi siis kaupungin omaisuutta, josta menee eräänlainen omaisuusvero eli jätemaksu.

Kiinteistövero. Kiinteistöveron korotusta on taas perusteltu sillä, että Suomessa on Euroopan halvimmat kiinteistöverot. Voi olla niinkin, mutta useimmissa muissa EU-maissa kiinteistöveroon sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia kiinteistöveroon sisältyviä palveluja ovat mm. jätemaksut ja jätteiden kuljetus. Maiden väliset verovertailut ovat muutoinkin täysin mahdottomia. Ekomaksu puolestaan on hyvin harvinainen tässä suomalaisessa muodossaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa on tällä vuosituhannella todisteltu, että tällaiset tasamaksut rasittavat eniten kaikkein köyhimpiä. Ecotax tai green tax on kansainvälisesti kytketty etenkin autojen päästöihin.

Green City. Miten edellä olevat korotukset sopivat Lahden Green City strategiaan? Vai onko kyse kotimaisen kulutuksen lisäämiseen pakottamisesta? Kotimaisen kulutuksen lisäämisen katsotaan nostavan Suomen uuteen nousuun. Ainakin, jos on uskomista Valtiovarainministeriön taloustietäjiin. Jotenkin tämä tuntuu kuitenkin ristiriitaiselta. Jos edellä esitetyt korotukset ovat seurausta kulutuksen vähenemisestä, niin näyttää siltä, että veronmaksaja häviää aina. Kun kulutus vähenee niin jätteet vähenevät, mutta työttömyys ja verot nousevat. Mitä mieltä asiasta ovat Vihreät De Gröna, jotka ovat täysin rinnoin päätöksiä tekemässä? Samaa voi kysyä kaikilta vihreiltä ja piilovihreiltä.

Suomessa näyttääkin olevan niin, että söit tai säästit, niin suomalainen häviää aina!

Comments are closed.


WP Login