Kunnat barrikadeille!

Kuten Heikki Helin kirjoitti jutussaan Etelä-Suomen Sanomissa 3.10.14, suurin syyllinen kuntien ahdinkoon on 1990-laman aikana alkanut valtion tehtävien siirtäminen kunnille. Jotta tämä ei olisi vielä tarpeeksi, niin valtio on leikannut koko ajan valtion apuja säilyttääkseen AAA-luokituksensa. Tämä puolestaan on ajanut kuntia yhä ja alati kasvavaan velanottoon. Jos kunnilla on kerran perustuslain mukaan oikeus päättää itse omista asioistaan niin, millä perustuslain pykälällä valtiolla on valta asettaa kunnille uusia velvoitteita? (KHO:2014:144)

Toisaalta poliittisilta päättäjiltä on nähtävästi jäänyt kokonaan huomaamatta terveyspalvelujen suuri muutos. Työterveydenhuollosta siirtyvät suuret ikäluokat julkisen terveydenhuollon piiriin, jonka suurimpia maksajia ovat kuntalaiset. Näin muuttuu radikaalisti terveydenhuollon kustannusjako. Valtio säästää tässä muutoksessa ja kunnat häviävät. Paradoksi on se, että potilasmäärän lisääntyessä julkisella sektorilla sadoilla tuhansilla, pitäisi samalla kustannuksia karsia. Tämä yhtälö ei toimi! Kustannuksia voidaan erilaisilla toimenpiteillä laskea potilaskäyntiä kohden, mutta kokonaiskustannuksia ei! Tämä on näköjään matematiikka, jota päättäjien on vaikea ymmärtää edes akateemisella tasolla.

Potilaiden hoitaminen on ihmistyövoimaa vaativaa palveluteollisuutta. Sitä voidaan tehostaa mm. tietojen käsittelyä parantamalla ja sopeuttamalla sekä hallintoa karsimalla. Baumol ja Bowen todistelevat, että palveluiden tuottavuus paranee huomattavasti hitaammin kuin esimerkiksi teollisen työn. Näin ollen julkisen sektorin palveluita ei voida määrättömästi tehostaa. Jos kuluja halutaan pienentää, pitää karsia kokonaisia tehtäväsegmenttejä. Juustohöyläys on täysin väärä menetelmä. Kokonaiset kunnalliset toimialat on pantava tärkeysjärjestykseen.

Edellä oleva merkitsee sitä, että kaikista kuntaliitoksista huolimatta kuntien kurjuus tulee lisääntymään. Verotus puolestaan tulee siirtymään yhä enemmän ja enemmän progressiivisesta verotuksesta kohti kunnallista tasaveroa. Tätähän sosialidemokraatit hallituksessa näyttävät tahtomattaan haluavan? Kunnallista tasaveroa eivät mitkään vähennykset muuta progressiiviseksi. Jo nykyisillä tiedoilla valtion toimenpiteistä, näyttää siltä, että Suur-Lahden veroäyriksi tuskin riittää edes 24 %.

Kaikki tämä kurjuus alkoi siitä, kun teoria rahasta kumottiin Euroopassa ottamalla käyttöön euro. Lernerin mukaan valuutta on valtion luomus. Kun valtiolla on oikeus verottaa, niin sillä on oikeus myös määrätä, missä valuutassa verot maksetaan. EU:ssa tätä oikeutta ei valtioilla enää ole. Jäsenmailla ei ole myöskään oikeutta määritellä valuutan arvoa. Arvon määrittelevät markkinavoimat, joita puolestaan ohjaavat USA ja Kiina.

Jälki-keynesiläisessä talousajattelussa rahasta ei ollut niukkuutta, koska valtio voi painaa sitä tarvittaessa koneet punaisena. Liikaa painettu valuutta vain heikensi valuutan arvoa, kasvatti inflaatiota, vähensi tuontia ja paransi kilpailukykyä. Toisaalta se esimerkiksi Suomen tapauksessa pienensi tuottavuutta. Tilannetta yritettiin korjata vahvan markan politiikalla, mutta valuuttalainojen vapauttaminen toimi vastakkaiseen suuntaan. Valuuttaluottojen vapauttaminen olisi edellyttänyt markan asettamista markkinoiden arvioitavaksi. Tässä tilanteessa vuorineuvokset toimivat ja Suomesta hävisi yli 500 000 avoimen sektorin työpaikkaa, julkiselta sektorilta ei juuri lainkaan.

Kunnilla ei ole muuta mahdollisuutta palvelujen hoitamiseksi, kuin ottaa lisää velkaa. Toisaalta sehän on vain oikeudenmukaista, koska valtio on jo 15 vuotta vetänyt kuntia kölin ali. Vanha sanontahan on, että niin makaa kuin petaa. Tämä olisi syytä ymmärtää myös Valtiovarain ministeriössä! Nyt puhutaan vanhojen talojen purkamisista, koska remontit tulevat liian kalliiksi. Entä vanhan yhteiskunnan purkaminen, koska senkin korjaaminen näyttää olevan mahdotonta? Kuntien on nähtävästi kaapattava valta, koska valtio näyttää pyrkivän muuttamaan itsensä pelkäksi pilvipalveluksi siirtämällä tehtävänsä kunnille.

Comments are closed.


WP Login