Archive for lokakuu, 2014

Sopeutumisen suuri tuska

Kaukolämpö. Kaukolämmön hinta on vuodentakaisesta noussut Lahdessa n. 12 %. Tämä siitä huolimatta, että polttoaineiden hinnat ovat laskeneet jopa 20 %. Yhtiön kannalta tämä on ymmärrettävää, koska kaukolämpöä toimittava kaupungin konserniyhtiö on monopoliasemassa. Sama yhtiö toimii myös kilpailluilla sähkömarkkinoilla, joilla sähkön hintaa ei voi helposti nostaa. Ratkaisu on siis yhtiön ainoa mahdollisuus tuottaa Lahden kaupungin sille määräämät tulot.

Kaukolämpö näyttääkin olevan eräänlainen kiinteistöveron jatke, koska yhtiö saa kaupungilta pakotteellista tukea. Tämä tuki tulee tonttikauppojen yhteydessä, joihin sopimuksiin liittyy ehto liittyä kaukolämpöverkkoon. Vaihtoehtoja on siis tasan kaksi: kaukolämpö vai tontti. Asukkaillakin on vain kaksi mahdollisuutta. Pitää joko muuttaa pois tai maksaa kaukolämmöstä. Tuoko tämä lisää omakotirakentajia ja asukkaita Lahteen, on jo laajempi poliittinen kysymys.

Vesimaksut. Joitakin aikoja taaksepäin vesimaksujen korotuksia perusteltiin sillä, että veden kulutus on vähentynyt. Lahti Aqua pumppaa hyvää, mutta ilmaista pohjavettä, joten korotus perustuu ilmeisesti muihin kustannuksiin ja kaupungin tahtoon kuin veden hintaan. Vesi on vanhin voitehista ja ilmeisesti tästä johtuen sen putkista tuleva hinta on valtion valvonnassa. On siis kaksi erilaista monopolia, joita kuitenkin valvotaan täysin eri tavoin. Kaukolämpö on villi ja vapaa ja vesi puolestaan valvottu.

Ekomaksu. Kun ekomaksua aikoinaan ajettiin kuin kärmestä pyssyyn, niin vastustajat pelkäsivät, että taas syntyy uusi vero. Puolustajat puolestaan väittivät kirkkain otsin, että ekomaksuja ei koroteta. Nyt on kuitenkin käynyt niin, että aluksi ekomaksu oli 14 euroa vakituiselta asunnolta, mutta ensi vuodeksi sen on ilmoitettu nousevan 21,50 euroon. Ekomaksu on siis noussut 50 % vuodesta 2008. Samaan aikaan kuitenkin maksun kerääjä PHJ ilmoittaa jätemäärien supistuneen jopa 20 %.

Jätemaksut. PHJ on ilmoittanut myös jätemäärien vähentymiseen vedoten, että myös jätemaksuja korotetaan. Ekomaksua ei voi kilpailuttaa, eikä myöskään jätemaksujen kilpailuttaminen ole helppoa tavalliselle asukkaalle. Jätehuoltoyhtiöillä olisi ehkä mahdollisuus kuljettaa jätteet halvimmalle kaatopaikalle, mutta sitä rajoittavat kuljetuskustannukset. Tällaisen mahdollisuudenkin voi varmaan Lahden kaupunki torjua väittämällä, että Lahdessa tuotetut jätteet kuuluvat PHJ:lle. Kaikki kaupungissa tuotettu jäte olisi siis kaupungin omaisuutta, josta menee eräänlainen omaisuusvero eli jätemaksu.

Kiinteistövero. Kiinteistöveron korotusta on taas perusteltu sillä, että Suomessa on Euroopan halvimmat kiinteistöverot. Voi olla niinkin, mutta useimmissa muissa EU-maissa kiinteistöveroon sisältyy myös muita palveluita. Tällaisia kiinteistöveroon sisältyviä palveluja ovat mm. jätemaksut ja jätteiden kuljetus. Maiden väliset verovertailut ovat muutoinkin täysin mahdottomia. Ekomaksu puolestaan on hyvin harvinainen tässä suomalaisessa muodossaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa on tällä vuosituhannella todisteltu, että tällaiset tasamaksut rasittavat eniten kaikkein köyhimpiä. Ecotax tai green tax on kansainvälisesti kytketty etenkin autojen päästöihin.

Green City. Miten edellä olevat korotukset sopivat Lahden Green City strategiaan? Vai onko kyse kotimaisen kulutuksen lisäämiseen pakottamisesta? Kotimaisen kulutuksen lisäämisen katsotaan nostavan Suomen uuteen nousuun. Ainakin, jos on uskomista Valtiovarainministeriön taloustietäjiin. Jotenkin tämä tuntuu kuitenkin ristiriitaiselta. Jos edellä esitetyt korotukset ovat seurausta kulutuksen vähenemisestä, niin näyttää siltä, että veronmaksaja häviää aina. Kun kulutus vähenee niin jätteet vähenevät, mutta työttömyys ja verot nousevat. Mitä mieltä asiasta ovat Vihreät De Gröna, jotka ovat täysin rinnoin päätöksiä tekemässä? Samaa voi kysyä kaikilta vihreiltä ja piilovihreiltä.

Suomessa näyttääkin olevan niin, että söit tai säästit, niin suomalainen häviää aina!

No Comments »

Kunnat barrikadeille!

Kuten Heikki Helin kirjoitti jutussaan Etelä-Suomen Sanomissa 3.10.14, suurin syyllinen kuntien ahdinkoon on 1990-laman aikana alkanut valtion tehtävien siirtäminen kunnille. Jotta tämä ei olisi vielä tarpeeksi, niin valtio on leikannut koko ajan valtion apuja säilyttääkseen AAA-luokituksensa. Tämä puolestaan on ajanut kuntia yhä ja alati kasvavaan velanottoon. Jos kunnilla on kerran perustuslain mukaan oikeus päättää itse omista asioistaan niin, millä perustuslain pykälällä valtiolla on valta asettaa kunnille uusia velvoitteita? (KHO:2014:144)

Toisaalta poliittisilta päättäjiltä on nähtävästi jäänyt kokonaan huomaamatta terveyspalvelujen suuri muutos. Työterveydenhuollosta siirtyvät suuret ikäluokat julkisen terveydenhuollon piiriin, jonka suurimpia maksajia ovat kuntalaiset. Näin muuttuu radikaalisti terveydenhuollon kustannusjako. Valtio säästää tässä muutoksessa ja kunnat häviävät. Paradoksi on se, että potilasmäärän lisääntyessä julkisella sektorilla sadoilla tuhansilla, pitäisi samalla kustannuksia karsia. Tämä yhtälö ei toimi! Kustannuksia voidaan erilaisilla toimenpiteillä laskea potilaskäyntiä kohden, mutta kokonaiskustannuksia ei! Tämä on näköjään matematiikka, jota päättäjien on vaikea ymmärtää edes akateemisella tasolla.

Potilaiden hoitaminen on ihmistyövoimaa vaativaa palveluteollisuutta. Sitä voidaan tehostaa mm. tietojen käsittelyä parantamalla ja sopeuttamalla sekä hallintoa karsimalla. Baumol ja Bowen todistelevat, että palveluiden tuottavuus paranee huomattavasti hitaammin kuin esimerkiksi teollisen työn. Näin ollen julkisen sektorin palveluita ei voida määrättömästi tehostaa. Jos kuluja halutaan pienentää, pitää karsia kokonaisia tehtäväsegmenttejä. Juustohöyläys on täysin väärä menetelmä. Kokonaiset kunnalliset toimialat on pantava tärkeysjärjestykseen.

Edellä oleva merkitsee sitä, että kaikista kuntaliitoksista huolimatta kuntien kurjuus tulee lisääntymään. Verotus puolestaan tulee siirtymään yhä enemmän ja enemmän progressiivisesta verotuksesta kohti kunnallista tasaveroa. Tätähän sosialidemokraatit hallituksessa näyttävät tahtomattaan haluavan? Kunnallista tasaveroa eivät mitkään vähennykset muuta progressiiviseksi. Jo nykyisillä tiedoilla valtion toimenpiteistä, näyttää siltä, että Suur-Lahden veroäyriksi tuskin riittää edes 24 %.

Kaikki tämä kurjuus alkoi siitä, kun teoria rahasta kumottiin Euroopassa ottamalla käyttöön euro. Lernerin mukaan valuutta on valtion luomus. Kun valtiolla on oikeus verottaa, niin sillä on oikeus myös määrätä, missä valuutassa verot maksetaan. EU:ssa tätä oikeutta ei valtioilla enää ole. Jäsenmailla ei ole myöskään oikeutta määritellä valuutan arvoa. Arvon määrittelevät markkinavoimat, joita puolestaan ohjaavat USA ja Kiina.

Jälki-keynesiläisessä talousajattelussa rahasta ei ollut niukkuutta, koska valtio voi painaa sitä tarvittaessa koneet punaisena. Liikaa painettu valuutta vain heikensi valuutan arvoa, kasvatti inflaatiota, vähensi tuontia ja paransi kilpailukykyä. Toisaalta se esimerkiksi Suomen tapauksessa pienensi tuottavuutta. Tilannetta yritettiin korjata vahvan markan politiikalla, mutta valuuttalainojen vapauttaminen toimi vastakkaiseen suuntaan. Valuuttaluottojen vapauttaminen olisi edellyttänyt markan asettamista markkinoiden arvioitavaksi. Tässä tilanteessa vuorineuvokset toimivat ja Suomesta hävisi yli 500 000 avoimen sektorin työpaikkaa, julkiselta sektorilta ei juuri lainkaan.

Kunnilla ei ole muuta mahdollisuutta palvelujen hoitamiseksi, kuin ottaa lisää velkaa. Toisaalta sehän on vain oikeudenmukaista, koska valtio on jo 15 vuotta vetänyt kuntia kölin ali. Vanha sanontahan on, että niin makaa kuin petaa. Tämä olisi syytä ymmärtää myös Valtiovarain ministeriössä! Nyt puhutaan vanhojen talojen purkamisista, koska remontit tulevat liian kalliiksi. Entä vanhan yhteiskunnan purkaminen, koska senkin korjaaminen näyttää olevan mahdotonta? Kuntien on nähtävästi kaapattava valta, koska valtio näyttää pyrkivän muuttamaan itsensä pelkäksi pilvipalveluksi siirtämällä tehtävänsä kunnille.

No Comments »

WP Login