Onko Suomen hyvinvointi krapulassa?

Suomi on jäätynyt alkaa Raine Tiessalon tutkimuksen johdanto. Ensimmäisen kerran on saatu ymmärrettävää tietoa taloudellisen kurimuksen seurauksista EU-maissa. Tutkimuksessa on analysoitu muutaman EU-maan talouden haaksirikkoa ja joutumista sisäisen devalvaation kynsiin. Yksi maa raportista puuttuu, koska sen ahdinko ajoittui jo 1970-luvun lopulle. Britannia oli juuri ennen Thatcherin valtaan nousua joutumassa IMF:n valvontaan.

Muistan, kun Viron itsenäistyessä eräs sikäläinen asiakkaani totesi minulle, että taloudessa ajamme Suomen ohi 10 vuodessa. En oikein uskonut häntä ja menihän siihen sitten tupla aika. Nyt Viron velkaantuminen on EU:n alhaisinta. Kirjoitin vuosituhannen vaihteessa useaan otteeseen kolumnia Äripäev-lehteen, jossa ihmettelin, miksi Viro ei devalvoi, vaikka inflaatio laukkasi pahimmillaan liki 15 %. Vastaus tähän piili tallinnalaisen taksikuskin kommentissa, että Tallinnaa ei olisi ilman suomalaisia turisteja.

Viro ei painanut velkajarrua kerralla, eikä myöskään devalvoinut. Virallisesti ei puhuttu sisäisestä devalvaatiosta, mutta se kuitenkin toimi. Jos turistivirta Suomesta alkoi kuihtua, niin Tallinnassa laitettiin palkat ja hinnat takaisin sellaisiksi, että turistit palasivat. Hintaero Tallinnan, Hrajun maakunnan ja muun Viron välillä olikin usein moninkertainen. Etelä-Virossa samalla rahalla asui hotellissa viikon, millä Tallinnassa asui kaksi päivää. Kruunun pitäminen vakaana vaati kaikesta huolimatta velkaantumisen jarruttamista jo 1990-luvulta alkaen. Tästä vallitsi suuri poliittinen yksimielisyys.

Vuosina 2008 – 2009 suuri kupla puhkesi finanssikriisin myötä ja asunnon ostajakin sai henkilöauton kaupan kylkiäisenä. Sisäinen devalvaatio iski rajusti ylikuumenneeseen talouteen. Keväällä 2014 velkasääntö lopulta kirjattiin lainsäädäntöön ja se koski paitsi valtion budjettia myöhemmin myös koko julkista sektoria. Aluehallinto eli siis myös kunnaton sidottu 60 % velkakattoon. Velkajarrun käyttöön ottoon vaikutti myös se, että pienellä kansakunnalla ei ollut mahdollisuutta kovin korkeaan verotukseen.

Tämä on ensimmäinen poikkeama Suomeen. Suomen valtio yrittää puhdistaa omaa velkataakkaansa EU:n asettamiin raameihin siirtämällä kulujaan kunnille. Tämä herättää kysymyksen siitä, koskeeko EU:n 60 % velkakatto myös kuntia? Hallintokulttuurit ovat kovin erilaisia EU-maissa. Jos EU yllättäen päättääkin, että 60 % sääntö koskee koko hallintoa, niin silloin ollaan jo viimeisellä rannalla!

Viro leikkasi vuonna 2009 – 2010 menojaan n. 1,63 miljardia euroa ja se vastasi noin 12 % BKT:sta. Tähän päästäkseen jouduttiin saavutettuja etuja leikkaamaan surutta. Julkisen sektorin toimintoja karsittiin, palkkoja ja sosiaaliturvaa leikattiin kovalla kädellä. Tämän johdosta työttömyys singahti korkeuksiin ja huhtikuussa 2010 se oli jo 19,2 %. Myös BKT romahti 14 %, mutta jo 2011 BKT nousi aikaisemmalle tasolleen. Viime vuonna julkisen talouden alijäämä oli enää 0,2 %. Vertailussa Viro on nyt EU:n paras, kun Suomi on sijalla 13. Jos kuntien talous otetaan huomioon, niin Suomi on vielä syvemmällä.

Belgiassa on käytössä myös budjettisääntö, jota kutsutaan kultaiseksi hamsteriksi. Luxemburgin veroparatiisi on oma lukunsa. Siellä ylijäämät siirretään rahastoon, josta niitä voidaan tarpeen vaatiessa ottaa käyttöön. Periaatteessa kaikki EU-maat ovat sitoutuneet noudattamaan budjettikuria, mutta koska valvonta on perustunut luottamukseen, niin joissakin maissa on lipsuttu pahasti. Sveitsi päätti kansanäänestyksessä 85 % ylivoimalla velkajarrusta, jolla poliitikoille pantiin suitset.

 

Sisäinen devalvaatio

Pahimmillaan rakenteita on jouduttu uusimaan pakon edessä. Esimerkkinä pohjakosketuksesta ovat Latvia ja Espanja, jotka molemmat joutuivat tekemään sisäisen devalvaation ainoan keinona ulos kriisistä. Tässä menetelmässä alku on raju. Palkat laskevat reippaasti, ostovoima katoaa ja työttömyys nousee. Näkyvä esimerkki viime vuosikymmenen lopulla olivat useat tuhansien liisingautojen varastot eri puolilla Riikaa. Autot olivat palautuneet rahoittajille.

Latviassakin laskettiin palkkoja, leikattiin julkisia menoja ja uudistettiin rajusti rakenteita. Noin puolet valtion virastoista suljettiin ja jopa 29 % virkakunnasta irtisanottiin eli kaikkiaan 23 000 virkamiestä. Julkisen alan palkkoja laskettiin vuodessa jopa neljännes, Ministerien palkkoja alennettiin kolmanneksella ja valtionyhtiöiden johtajille määrättiin palkkakatto. Myös yli puolet maan sairaaloista suljettiin. Myös yksityisen sektorin palkat laskivat, joskaan eivät yhtä paljon. Nyt sitten odotellaan kasvun alkua.

Espanjassa puhkesi asuntokupla samoin kuin aikoinaan Irlannissa. Espanjassa yritykset toimivat pääosin kotimarkkinoilla, joten kansainvälisellä kilpailukyvyllä ei ollut suurta merkitystä. Tänään Espanjan vienti on ennen kokematonta! Kasvu oli 2013 kolmen neljänneksen aikana nopeinta Ison-Britannian ja Kiinan jälkeen.

Sisäisen devalvaation ansiosta Espanja kasvattaa vientiään suurten EU-maiden kustannuksella. Viennin nousun taustalla on palkkojen lasku, jonka on parantanut etenkin Espanjan teollisuuden kilpailukyvyn aivan uudelle tasolle. Neljän vuoden aikana yksikkötyökustannukset ovat laskeneet 7,3 % ja teollisen työn yksikkökustannukset jopa 15 %. Tämä on pitkälti seurausta työmarkkinauudistuksista, joilla parannettu paikallista sopimista ja helpotettu irtisanomisia.

Espanjan teollisuudessa on myös tapahtunut suuri rakenteellinen muutos. Salaatti ja hedelmäkauppiaasta on tullut ns. välituotevalmistaja eli Euroopan teollisuuden alihankkija. Myös autoteollisuutta on tulossa maahan Seatin rinnalle lisää. Renault alkaa valmistaa uusia mallejaan Espanjassa. Sisäinen devalvaatio on alkanut nostaa myös BKT:a, jonka ennustetaan olevan vuonna 2017 jo 3 %!

Kun tarkastelee edellä olevaa, niin joutuu pakosti miettimään sitä, mitä tapahtuu päättämättömyyden tilassa olevassa Suomessa? Voittaako poliittinen pelkuruus kaiken, vai toimitaanko ajoissa? Korjataanko rakenteet nyt vai joudutaanko todella raskaisiin palkan alennuksiin ja irtisanomisiin eli sisäiseen devalvaatioon. Globalisaatiota voi juosta karkuun, mutta piiloon sitä ei pääse!

Comments are closed.


WP Login