Mikä on YK:n rooli ja vaikutusvalta?

Kansainliitto perustettiin ensimmäisen maailmansodan jälkeen tehtävänään aseistariisunta, valtioiden välisten asioiden ratkaisu ja elinolosuhteiden ylläpito. Yhdistyneet kansakunnat korvasi Kansainliiton toisen maailmansodan jälkeen. Kansainliitto sortui siihen, että sen päätöksillä ei ollut enää mitään käytännön merkitystä. Valtiot kuittasivat päätökset olankohautuksella.

Esimerkkinä tästä oli mm. se, että joulukuussa 1939 Kansainliitto tuomitsi Neuvostoliiton hyökkäyksen Suomeen. 14. joulukuuta 1939 se jopa erotti Neuvostoliiton jäsenyydestään, mutta tämä ei saanut Neuvostoliittoa pysäyttämään hyökkäystään. Talvisota paljasti yleisen näkemyksen mukaan sen, miten vähän Kansainliitto pystyi tekemään sellaisissa tilanteissa, joissa joku valtio lähti röyhkeän hyökkäyspolitiikan tielle.

Yhdistyneet Kansakunnat (YK) perustettiin Kansainliiton raunioille jotakuinkin samoista lähtökohdista kuin Kansainliitto aiemmin. Se on maailmanlaajuinen hallitusten välinen yhteistyöjärjestö ja perustettiin 24. lokakuuta 1945 San Franciscossa nimenomaan Kansainliiton korvaajaksi. Maailmanjärjestö perustettiin toisen maailmansodan jälkeen edistämään kansainvälistä rauhaa ja turvallisuutta, oikeudenmukaisuutta sekä ihmisoikeuksia. Toisin sanoen melkein samoilla sanoin kuin Kansainliitto vuosikymmeniä aikaisemmin.

Hyvistä yrityksistä huolimatta näyttää historian valossa siltä, että maapallolla ei ole eletty sekuntiakaan ilman sotia. Siitä lähtien kun ensimmäinen ihminen iski puupaalun maahan ja sanoi että tämä maa on minun, maapallolla ei ole olut hetkeäkään, ettei jossain sodittaisi. Kaikki muu näyttää muuttuvan ja vain sota on pysyvää ja aina läsnä. Tätä ei ole YK pystynyt muuttamaan. Valtaan, talouteen ja omistukseen liittyviä sotia käydään jatkuvasti. Arabikevät aloitti uuden kauden sotimisessa. Näitä tapahtumia YK:ssa on seurattu lähinnä vain katseella?

YK on ajautunut nyt jotakuinkin samaan tilaan kuin Kansainliitto aikoinaan. Israel ei ole noudattanut kymmeniin vuosiin Yhdysvaltojen suosiollisella passiivisuudella YK:n sille asettamia velvoitteita. Tämä perustuu Turvaneuvoston veto-oikeuksiin, joiden avulla suurvallat pyrkivät tukemaan omia liittolaisiaan ja vaikutusvaltaista sotateollisuuttaan. Käytetään veto-oikeutta ja myydään kilvan kaikille konfliktien osapuolille aseita.

YK:n on uudistuttava. Sitä perustettaessa esim. terroristeista ei tiedetty käytännössä mitään. Nyt terroristiliikkeet ovat näkymätön maailman mahti. Neuvostoliiton hajoaminen synnytti valtatyhjiön, jossa oikein kukaan ei pysty kontrolloimaan tiettyjä asioita. Kaipuu Neuvostoliittoon on vielä monien sydämissä. Vaikka kuri ja järjestys olivat tiukkoja, niin kenenkään ei oikein tarvinnut tehdä mitään, jos ei halunnut. Jos ei tehnyt mitään, ei myöskään tehnyt mitään puoluetta vastaan.

Veto-oikeutta ei voi poistaa. Voitaisiin kuitenkin harkita samaa tapaa, jota käytetään tennisotteluissa. Hawk eye’n käyttö on sallittu vain 3 kertaa erässä. Myös veto-oikeudelle tulisi asettaa maksimi käyttömäärä per vuosi. Ei tämäkään välttämättä poista ongelmia, mutta ehkä se lisäisi harkintaa kimppakäytöksissä ja lisäisi äänestys aktiivisuutta. Veto-oikeutta ei välttämättä kannata käyttää liittolaisen puolesta, jos sitä saattaa joutua käyttämään omiin tarpeisiinsa!

Ammuttiinko tämän vuosisadan uudet Mainilan laukaukset Itä-Ukrainassa? Toimiiko Venäjä samoin kuin Neuvostoliitto loppuvuodesta 1939 ja jättää noudattamatta itse hyväksymäänsä YK:n turvallisuusneuvoston päätöslauselman? Onko YK:lla riittävästi voimaa erottaa Venäjä YK:sta. Tasapuolisesti sama koskee muutamia muitakin maita.

Comments are closed.


WP Login