Insinöörien valtakunta

Suomi on teollistumisensa alkuajoista lähtien ollut insinöörien luvattu maa. Lähtökohtana on ollut vanha sanonta, jonka mukaan hyvä tuote myy itse itsensä.. Suomen ensimmäinen vientituote terva ei perustunut kopiointiin, eivätkä tuotantoa johtaneet insinöörit. Korkeaa teknistä osaamista se kuitenkin vaati. Tämänkin EU on yrittänyt lopettaa, vaikka yli 80 % Euroopan laivoista pysyi pinnalla suomalaisella tervalla. Tämä toimi niin kauan ja tuotti maahan valuuttaa ja työpaikkoja, kun tuotekehitys perustui kopiointiin. Ensimmäisen teknologiaan perustuvan vientituotteen toivat saksalaiset Gutzeitit Norjasta aloittamalla sahatavaran valmistuksen(Norjan saha 1860). Norjassa puunkorjuu alkoi käydä kalliiksi.

Metsäteollisuudessa mentiin melkein 200 vuotta tekemällä sitä, mitä muutkin tekivät. Ainoat insinöörien saavutukset olivat tehokkuuden nostaminen ja uusien tehokkaampien ja parempien koneiden valmistaminen. Tämä kehitys voitti kilpailevan teollisuuden monessa maassa. Britanniasta hävisi kemiallinen metsäteollisuus tyystin. Se palautui jollekin tasolle, samoin kuin mekaaninenkin teollisuus, vasta ulkomaisten investoijien toimesta.

Insinöörit johtivat koko Suomen suurinta vientiteollisuutta eli metsäteollisuutta ja koneiden rakentamista niin ikään. Tämä genre oli kehittynyt niin pitkälle, että maan johtavassa yrityksessä Enso-Gutzeitissa ei laitettu hakuun pääjohtajan paikkaa moneen sukupolveen. Pääjohtajaksi valittiin aina Kaukopään paikallisjohtaja, jolle tuli kruunuksi vuorineuvoksen arvo. Tämä jatkui aina viime vuosituhannen lopulle, vaikka Suomen valtiolla oli osake-enemmistö jo vuodesta 1918.

Sodan jälkeen syntyi runsaasti uutta teollisuutta monille tuotannon aloille. Kodinkoneitakin valmistettiin suuria määriä useissa kaupungeissa ja myös Lahdessa. Keski-Euroopassa, Japanissa ja monissa muissa teollisissa maissa siirryttiin seuraavan teolliseen vaiheeseen jo 1970-luvulla. Kasvua piti saada, joten ryhdyttiin valmistamaan tuotteita, joiden elinkaari oli lyhyempi. Suomeen alkoi tulla runsaasti muilta markkinoilta poistettuja malleja polkuhintaan. Tätä ei Suomessa ymmärretty, vaan valmistettiin edelleen korkealaatuisia tuotteita. Suomalaiset insinöörit olivat siis liian hyviä. Yli 30 vuotta vanhoja upolaisia koneita on edelleen hyötykäytössä!

Tällaisessa muuttuvassa kilpailutilanteessa insinööritaitojen rinnalle nousevat markkinointitaidot ja strategisen johtamisen osaaminen. Hyviä tuotteita on vaikeampi myydä. Suomessakin alettiin jo 1960-luvulla puhua asiakaslähtöisistä tuotteista. Insinöörit kuitenkin suunnittelivat tuotteita omilla ehdoillaan ja kävi niin, että asiakkaat lähtivät.

Sen sijaan investointituotteiden valmistus jatkui, voimistui ja kansainvälistyi samalla, kun kestokulutushyödykkeiden kysyntä ja valmistus siirtyi rajojen ulkopuolelle. Markkinoijan kannalta näillä markkinasegmenteillä on selkeä ero. Investointihyödykkeitä ostavat ammattilaiset, jotka puhuvat insinöörien kieltä. Kulutustavaroita ja kestokulutushyödykkeitä ostavat tavalliset kuluttajat, jotka voidaan saattaa hurmokselliseen ostovimmaan mainonnan ja halpojen hintojen avulla.

Nyt tuotteet ja markkinat ovat muuttuneet hyvin monialaisiksi ja globaaleiksi, joihin Internet on vielä tuonut oman ulottuvuutensa. Tämä näyttäytyy markkinoilla siten, että yhä useammassa perinteisessä insinöörin tehtävässä vaaditaan myös kohtuullisen vahvaa myyntiosaamista. Toisaalta markkinoinnin osaajilta edellytetään tekniikan perusosaamista. Nyt meiltä puuttuu koulutus tällaisesta osaamisesta kokonaan. Ei ole myöskään jatkokoulutusta tarjolla. Jos nyt vielä kahden koulutuksen hankkiminen sanktioidaan, niin taas ollaan menossa täysin väärään suuntaan.

Yritykset ovat huomanneet tämän puutteen ja yhä useammin johtopaikoilla nähdään insinööri-ekonomisteja tai muun soveltuvan kaksoiskoulutuksen saaneita, Suomessa on siis pakko hankkia kaksi koulutusta menestyäkseen tulevaisuudessa. Tämä taas pidentää huomattavasti koulutusaikoja. Monissa muissa teollisissa maissa osaaminen ja kokemus ratkaisevat oppiarvoja enemmän.

Comments are closed.


WP Login