Vanhuksetko Viroon?

Mistä näitä tällaisia professoreja tulee? Ei ole tällaisia palloja heitellessä tullut ihan kaikki taustamuuttujat mukaan yhtälöön. Ensinnäkin meillä on maksatettu ja maksatetaan korkeita veroja ja eläkemaksuja uskotellen, että sitten eläkkeellä ei tarvitse kuin vihellellä matkalla pankkiin. Eläkejärjestelmässä on kuitenkin monia valuvikoja joiden väliin mahtuu aika paljon putoajia.
Moni vanhempi väki jäi pelkän kansaneläkkeen varaan. Osa oli huolehtinut perheestään, eikä päässyt osalliseksi työeläkkeestään. Osalle taas ei ehtinyt kertyä työeläkettä riittävästi työaikana. Suurin pommi on vielä tulossa suurten ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle. Vuonna 2004 yrittäjien keskimääräiseksi eläketasoksi vuoden 2010 tasolla ETK arvioi noin 500 euroa / kk. Tämä johtui siitä, että monet pienet yrittäjät maksoivat vain pienimmän mahdollisen YEL-maksun. Toinen syy oli se, että YEL tuli voimaan paljon myöhemmin kuin TEL ja aluksi YEL-kassasta muistini mukaan maksettiin osa MYEL-kassaan eli maatalousyrittäjien eläkekassaan.
Kuriositeettina mainittakoon, että tunsin erään yrittäjän, joka oli jo yli 65 vuotta, kun YEL tuli voimaan 1970. Hän oli tilanteessa, jossa teki töitä yli 90-vuotiaaksi. Pari viimeistä vuottaan hän oli joka toisen viikon sairaalassa ja joka toisen viikon töissä yrityksessään. Hän kaatui niin sanotusti saappaat jalassa ilman minkäänlaisia valtiovallan ansioristejä.
Oma osansa oli myös sillä, että yrittäjät uskoivat pystyvänsä vanhoilla päivillään myymään yrityksensä ja saavansa myynnistä lisäturvaa eläkkeeseensä. Tämä muodostuu kuitenkin alle 10 hengen yrityksille hyvin vaikeaksi. Niiden myyminen on käytännössä mahdotonta, ellei suvussa ole jatkajia. Suurin osa näistä yrityksistä on pieniä teollisia yrityksiä entisillä kehitysalueilla. Entisen Keran 2000-luvun alussa tekemän tutkimuksen mukaan tällaisilla yrityksillä ei ole käytännössä mitään rahallista arvoa.
Sitten tähän matematiikkaan. Miten yrittäjä elää n. 500 eurolla kuukaudessa, vaikka olisi oma asuntokin ja jonkin verran säästöjä? Sitten on otettava huomioon se, että muinoinen suuri syntyvyys johtui siitä, että ei ollut eläkkeitä ja eläketurva rakennettiin suuren lapsikatraan varaan. Suurella osalla nykyisin ja ensi vuosikymmenellä eläköityvistä on vain yksi lapsi. Kuten julkisuudessa on todettu yhden vanhemman hoitomaksut ovat 3000 – 5000 euroa kuukaudessa. Jos sattuvat olemaan molemmat vanhemmat elossa, niin se maksaa 6000 – 10 000 euroon kuukaudessa.
Koska lähtökohta on se, että yllä olevat kulut on maksettava verollisesta tulosta, niin kuukausitulon pitäisi olla vähintään 20 000 euroa kuukaudessa, jotta noista maksuista selviäisi. Kaikki eivät kuitenkaan voi olla valtion yhtiöiden huippujohtajia, joten kyllä siinä vanhusten yksinhuoltajalle käy äkkiä kylmät.
Mikä vaihtoehdoksi? Viljandissa Virossa on entisen Neuvostoliiton läntisen sotilasalueen suurin entinen sotilassairaala. Edellyttäen, että aika ei ole tehnyt tuhojaan, siitä voisi rakentaa usealle sadalle suomalaiselle vanhukselle varaston, jossa Suomen kustannustason voisi pudottaa helposti alle puoleen. Varakkaammille on Virossa jo olemassa erittäin korkeatasoisia yksityisiä vanhusten hoitopaikkoja, jotka nekin ovat meikäläisiä halvempia. Lisää varmaan syntyy äkkiä, kun kysyntä kasvaa. Tässä ratkaisussa ei kyllä Suomen vaihtotase parane – huoltotase ehkä. Ihan Puolaan asti ei siis tarvitse mennä!

Comments are closed.


WP Login