Kuka hyötyy ostovoimasta

Ostovoima on näin ankeina aikoina nostettu epäjumalan arvoon. Onko se sellainen epäjumala, jonka palvonnan sisäministeri Päivi Räsänenkin hyväksyy omantunnon asiana, jäänee hallituksen sisäiseksi asiaksi. Joka tapauksessa näin tuponeuvottelujen lähestyessä se on noussut lähes kaikkien palvomaksi asiaksi. Mutta tietääkö, tai haluaako kukaan tietää, mikä tämän epäjumalan todellinen asema kansallisissa talouksissa on. Näyttää myös siltä, että julkisuudessa esiintyvät talousgurutkaan eivät ole täysin selvillä käsitteen kokonaisvaikutuksista.
Onkin kysyttävä, ketä ostovoima todella hyödyttää? Hyödyttääkö suomalainen ostovoima Suomen kansallista taloutta, vai hyödyttääkö se kenties kilpailukyvyttömän EU:n taloutta vai kenties Kiinan? Neuvostoliitossa oli aiemmin ostovoimaa enemmän kuin ostettavaa. Nyt Euroopassa, jossa tavarat ja ihmiset liikkuvat vapaasti, ostovoiman hyödyt voivat jakautua minne tahansa. Jos ostovoiman kasvu nostaa kulutusta, niin valtio hyötyy arvonlisäveron muodossa. Tähän mennessä tänä vuonna alv on jättänyt budjettiin 400 milj. euron vajeen. Aivan ilmeisesti osa tästä on valunut Viroon viinarallin myötä.
Ostovoimaa saattoi ennen liittymistä EU:in ohjailla jollain tavoin tulleilla ja veroilla. Nyt se ei enää ole mahdollista. Tulleista päätetään Brysselissä ja kannetut tullitkin menevät sinne. Kotiin jää vain palkkio keräämisestä. On ainoastaan varmaa, että tuontitavaroista hyötyvät logistiikkaketjut ja tuotteita myyvät liikkeet. Logistiikkakin alkaa olla julkisuudessa olleiden tietojen mukaan ulkomaisen kabotaasiliikennöitsijöiden hallussa ja nekin verot valuvat muihin maihin.
Vihonviimeisenä ongelmana tulee ostovoiman ja kilpailukyvyn pariteetti. Jos ostovoimaa lisätään, niin kilpailukyky heikkenee. Se taas aiheuttaa lisää lomautuksia ja irtisanomisia, jotka puolestaan heikentävät valtakunnan ostovoimaa ja verotuloja. Ostovoiman lisäämisestä palkankorotuksina hyötyvät siis vain ne, joilla on töitä. Työttömät ja työvoiman ulkopuolella olevat eivät hyödy ostovoiman lisäämisestä mitään. Tietysti myös inflaatio nopeutuu ja se syö ostovoiman mahdollisen kasvun. Jopa 20 % lahtelaisista ei hyödy ostovoiman parantamisesta mitään. Eipä käy katteeks, sanoi pankinjohtaja!

Comments are closed.


WP Login