Archive for toukokuu, 2013

Väestönkasvu

Lahden eräs pitkän aikavälin tavoite on kaupungin väkimäärän kasvattaminen. Lisää veronmaksajia kaupunkiin tarvitaankin kipeästi. Kun asiaa seurataan tilastojen perusteella, niin katsotaan, mitä on tapahtunut ja todetaan se. Seurannassakin pitäisi kuitenkin selvittää muutoksen taustamuuttujat. Kaupungille ei ole lainkaan yhdentekevää mitä väkeä kaupunkiin muuttaa. Tänä vuonna esimerkiksi kaupungin työntekijöiden määrä on kasvanut enemmän kuin sen väkimäärä. Mistä se kertoo? Se voi kertoa vaikkapa siitä, että kaupungissa avoinna olevat työpaikat eivät houkuttele muuttamaan tänne. Muitakin selityksiä voi olla ja se olisi strategian tekijöiden selvitettävä.
Menneinä vuosikymmeninä Lahden väestönkasvua haittasivat tehtaiden muutot naapurikuntiin. Ihmisten omat valinnat kuitenkin ovat erilaisia. Niiden tutkiminen edellyttää perehtymistä käyttäytymistieteisiin. Valitsijat ovat mahdollisesti tehneet päätöksiä lompakollaan. Halvemmat asumiskustannukset, edulliset tontit, parempi palvelu, alhaisempi veroäyri jne. Näistä tekijöistä johtuen kaupungin strategian suunnittelijoilta edellytetään muutakin kuin pelkkiä lukuja paperilla. Pelkkien lukujen kopioiminen Tilastokeskukselta on se helpoin tie!
Tilastojen mukaan Lähden väestön keski-ikä on jo liki 50 vuotta. Suunnittelun lähtökohtana tulee siis olla väestörakenteen eli demografian perinpohjainen analysointi. Ei ole siis lainkaan sama kaupungin talouden kannalta muuttaako Lahteen eläkkeellä olevia, opiskelijoita, maahanmuuttajia tai nuoria perheitä. Näiden eri ryhmien vaikutus kaupungintalouteen pitkällä aikavälillä on erilainen. Jo näilläkin tiedoilla voidaan kuitenkin sanoa, että Lahti tarvitsee lisää ainakin nuoria perheitä. Tietenkin myös muut kelpaavat. On kuitenkin tärkeää tiedostaa, mitä halutaan.
Jos esimerkiksi halutaan saada muuttovoittoa nuorien perheiden osalta, niin pitää miettiä sitä, mikä saisi heidät muuttamaan Lahteen. Nuoret perheet muuttavat pääasiassa houkuttelevien työpaikkojen perässä. Tietenkin otetaan huomioon myös lasten mahdollisuudet kasvaa ja opiskella turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä. Valitettavasti Lahteen on syntynyt hyvin vähän houkuttelevia työpaikkoja. Teollisuuden työpaikkojen vähentyessä myös palvelualan työpaikat vähenevät keskipitkällä aikavälillä. Strategiadosenttien pitäisi siis miettiä, miten Lahteen saadaan houkuttelevia mieluimmin teollisia työpaikkoja ja kaikille työtä tekeville ja lapsille terveellinen infrastruktuuri.
Toinen vaihtoehto on kehittää olosuhteita houkutteleviksi Helsingin työssäkäyntialueen asukkaiden saamiseksi Lahteen. Siihen on itse asiassa hyvät mahdollisuudet, mutta sekin edellyttää ponnisteluja. Krokotiilin rakentaminen ennen Ranta-Kartanoa saattaisi olla hyvä ratkaisu. Näidenkin hankkeiden strateginen tärkeysjärjestys tulisi selvittää ja tehdä tarvittavat johtopäätökset asian tekemiseksi tiettäväksi kalliissa Helsingissä asuville. Kaupungin kannalta ei siis ole lainkaan sama muuttaako kaupunkiin 6, 60 vai 600 henkeä kuukaudessa. Suurin merkitys on sillä lisääkö muuttoliike huoltovajetta vai parantaa sitä. Tässäpä haastetta kaupunkimme kehittäjille – raha ratkaisee!
Edellä on kuvaus vain yhdestä tärkeästä kaupungin strategisesta segmentistä. Samanlaista analyyttistä pohdiskelua tarvitaan muillakin toiminnan osa-alueilla. Keskittyminen kaupungin todellisiin ongelmiin ja niistä päättämien on kaikille puolueille pitkällä tähtäimellä tärkeämpää kuin ääntenkalasteleminen vaaleista toiseen.

No Comments »

Keskustan kehittäminen

Alan kirjallisuudessa on jo vuosikymmeniä kerrottu hyvinkin perusteellisesti, kuinka vähittäiskaupan tulee sijoittua. Neuvo on seurata ihmisvirtoja eli missä ihmiset liikkuvat. Siellä, missä on eniten väkeä, on parhaat mahdollisuudet saada kuluttaja pyydykseen. Vuosikymmenien kuluessa tämä on myös toteen näytetty. Suomessa viimeinen erinomainen esimerkki on ABC. Kun liikkuu eri puolilla Suomea, niin ABC:n toimipisteet on sijoitettu paikkoihin, jossa liikenne on vilkkainta eli suurin risteyksiin, vilkasliikenteisten teiden varsille ja asutusalueilla sinne, missä on vilkkainta.
Toisaalta on myös näytetty toteen, että vaikkapa esimerkiksi vanha Helsingintie. Sen varsi oli täyteen kaikenlaista tarjontaa. Nyt se on käytännössä aivan hiljainen. Hyvä, jos löytää Lahden ja Mäntsälän välillä pari huoltoasemaa. Lahdessa tehtiin aikoinaan strateginen päätös Launeen alueen kehittämisestä monipuoliseksi kaupan- ja palveluiden keskittymäksi. Kesko lähetti miehensä Yhdysvaltoihin perehtymään sikäläisiin marketteihin, joita siellä kutsuttiin sanalla Mall. Sieltä tuotiin malli Launeelle, josta idea levisi läpi Suomen.
Aluksi ihmisvirrat houkuteltiin paikalle paitsi ennen näkemättömillä valikoimilla myös riittävällä ja ilmaisella pysäköintitilalla. Asiakasvirtojen lisääntyessä myös kauppojen määrä alkoi voimakkaasti lisääntyä. Tilannetta paransi uusi moottoritie, jonka syöttöliikenne kaupungista ja kaupunkiin kulki alueen läpi. Ohikulkuliikenne ja uusi tie Orimattilaan paransivat tilannetta entisestään. Pitkälle ennustettavissa olevaan tulevaisuuteen näyttää siltä, että Launeen asemaa ei horjuta mikään. Pikemminkin se leviää etelään ja Orimattilan suuntaan.
Jos Lahden keskustaa aiotaan kehittää, niin en ole nähnyt ainuttakaan markkinatutkimusta, joka antaisi suuntaa kehitykselle. On aivan selvää, että nykyiset kaupungin reuna-alueille kuten Launeelle sijoittuneet yritykset eivät palaa keskustaan. Keskustan asukasmäärän kasvaessa palvelut riittävät Triossa, Sokoksessa ja Paavolassa. Kun Alko oli aikoinaan Hämeenkadun alkupäässä, se vilkastutti erityisesti Sippipuistoa. Nyt Alkot ovat reuna-alueiden marketeissa ja Paavolassa. Nekin pyrkivät saamaan osansa asiakasvirroista. Linja-autoasema toi aikoinaan väkeä keskustaan, mutta sekin on siirtymässä rautatieaseman lähistölle eli etelään.
Edellä olevan perusteella vaikuttaa siltä, että keskustan kehittämistoimet ovat hyvin pahassa ristiriidassa. Uudisrakentamisella voidaan tuoda keskustaan muutamia satoja korkeintaan tuhatkunta uutta seniorikansalaista. Nuoret kun pyrkivät omakotitaloihin alueille, joita kaupunki kiivaasti kaavoittaa eri puolille kaupunkia. Eli kaupunki laajenee lähiöiden suuntaan. Tänä vuonna uusia asukkaita Lahti on houkutellut noin 6 / kk.
Kävelykeskustassa ihmiset yleensä etsivät kahviloita ja ruokapaikkoja sekä monenlaista viihdettä. Nykyihminen ei juurikaan tee ostoksia kävelyalueilla, koska enää ei viitsitä kanniskella kasseja pitkiä matkoja. Ostokset tehdään paikoissa, joista on korkeintaan muutaman kymmenen metrin matka autolle. Jo nyt kuuluu myös huhuja, että tori pitäisi pysyvästi siirtää sinne, minne se on nyt väliaikaisesti siirretty eli kirjaston ja teatterin läheisyyteen Paavolaan, joka on jo muutoinkin kaupungin uusi keskusta. Olisinkin kovin kiinnostunut tietämään jollain tavoin perusteltuna, minkälaista sellaista lisäarvoa keskustan kehittäjät tarjoavat, joka voisi tuoda alueelle kävelijöitä marraskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Tietysti kaupungin tarjoama ilmainen ja kuuma glühwein tai glögi voisi olla hyvä alku.

No Comments »

In Memoriam

Poliittinen peluri toteaisi tässä tilanteessa, että tuli komea torjuntavoitto. Me sen sijaan myönnämme, että turpiin tuli. Lahden kaupunginvaltuuston tekemä päätös osoittaa kuitenkin, että talouden lainalaisuudet eivät ole valtuutetuille riittävän tuttuja. Päätösten hämärtämiseen riittää pelottelu ja asioiden salaaminen konserniyhtiöiden kabinettien hämäryyteen. Lähdetään siitä olettamuksesta, että kyllä yhteiskunnalla rahaa riittää, eivätkä päätökset koske varsinaisesti päättäjiä itseään.

Lahden tulevaisuuden taloudelliset haasteet ovat todella rankkoja. Kun näiden hankkeiden laskut lankeavat maksuun, niin suurin osa teknisen viraston päättäjistä ja kaupunginjohtaja itse ovat onnellisesti nauttimassa eläkkeitään kuka missäkin – vaikkapa Espanjan aurinkorannoilla. Sen sijaan suurin osa valtuutetuista hikoilee näiden päätösten kanssa.

Jotta talouden tulevaisuus olisi mahdollisimman epäselvä, SOTE-uudistuu lisää paineita vastuukunta Lahdelle. Tämän hetkisten tietojen mukaan kaupunki joutuu ostamaan lähikuntien terveyskeskukset. Kuinka paljon tämä vaatii rahaa, ei ole kenenkään tiedossa. Miten tähän palapeliin asettuu kaupunginsairaalan 74 miljoonan euron investointi, ei sekään ole tiedossa.

Kaupunginjohtaja Myllyvirta mainitsi jokin aika sitten, että kaupungin taloudenpitoa ei voi verrata yksityisen yrityksen taloudenpitoon. Tämä väite pitää paikkansa! Kaupunki ei voi mennä käytännössä konkurssiin, koska sen veloista vastaavat kaupunkilaiset viimeistä euroaan myöten jopa kolmanteen ja neljänteen sukupolveen asti. Tuhlailupuoli on nyt kunnossa, mutta mistä saadaan tuottavat työpaikat?

Kaikkien veronmaksajien kannalta toivomme hartaasti, että olemme väärässä ja kaupunki pystyy vastaamaan tuleviin haasteisiinsa ilman kaupunkilaisten hikeä, verta ja kyyneleitä.
kolme tietäjää

No Comments »

Pakkolunastus

Uuden Lahden kirjoituksessaan varatuomari Ratia käski minua poistumaan Lahdesta. Synnyin Nastolan kuntaan vuonna 1941. Elettiin sota-aikaa ja ankeaa oli. Pommikoneista ei silti tarvinnut välittää, koska ne tähtäsivät radiomastoja. Joulukirkkoon mentiin Nastolaan rekipelillä lammasnahkavällyjen alla. Loppumatkasta ajettiin kilpaa, jotta olisi saatu hevosparkki mahdollisimman läheltä kirkkoa.
Sodan jälkeen ajat olivat edelleen ankeat. Sotakorvauksia maksettiin, kaurapuuroa ja silakoita syötiin. Joskus sunnuntaisin sentään saatiin läskisoosia. Lahti ja ympäryskunnat kasvoivat karjalaisten muuton myötä. !950-luvulla Oulu alkoi kuitenkin kiilata väkimäärässä Lahden ohi. Tämä otti kovasti kaupunginjohtajan egon päälle. Pelastukseksi haettiin kaupungin rajalla olevien asuttujen Nastolan kunnan alueiden liittämistä kaupunkiin. Perusteluna oli kaupungin rakennusmaan tarve.
Muistan kuitenkin ja ilmeisesti se selviää tämän lehden arkistoistakin, kuinka kaupungintalolla laskettiin alueen väestöä nuppi nupilta. Laskennan tuloksena oli, että Oulu ohitettaisiin muutamalla sadalla hengellä. Kansanedustajana kaupunginjohtaja lobbasi eduskunnassa niin, että liitos lähti etenemään. Me liitosalueen asukkaat ja Nastolan kunta vastustimme kiihkeästi liitosta. Meille luvattiin maat ja taivaat. Luvattiin vedet, viemärit ja asfaltit teille. Ankaran taistelun jälkeen meidät pakko-otettiin Lahden kaupunkiin vuonna 1956. En siis ole koskaan itse halunnut lahtelaiseksi.
Liitoksen jälkeen maanviljelijät alkoivat myydä maitaan kaupungille ja muuttivat takaisin Nastolaan ja Orimattilaan. Herrasmannit olivat ensimmäisten joukossa ja he muuttivat Vihtiin ja muuttivat nimensäkin Löfgreniksi. Meillä omakotiasujilla ei tätä mahdollisuutta ollut. Me vain totesimme, että annetut lupaukset petettiin yksi toisensa jälkeen. Jotta nöyryytys olisi ollut täydellinen, rahapulassaan Lahden verotoimisto lähetti kaikille alueen yrityksille jälkiveron viideltä vuodelta taaksepäin. Peruste oli, että Nastolan kunta oli verottanut liian vähän. Kun KHO:n päätöksellä viisi vuotta myöhemmin ”pakkolaina” palautettiin, sen arvosta oli jäljellä 20 %.
Kesti 20 vuotta ennen kuin saimme alueelle vesijohdon ja viemärin, johon meidät pakotettiin liittymään. Kesti yli 20 vuotta ennen, kuin Kytölä rakennettiin. Kesti liki 30 vuotta ennen, kuin Ahtiala rakennettiin. Kesti 40 vuotta ennen, kuin Kariston aluetta tarvittiin. Kesti 50 vuotta ennen kuin Kytölän selkätien varteen ryhdyttiin rakentamaan. Pari vuotta sitten alue parturoitiin viimeistä risua myöten uusrakentamisen tieltä. Tästä huolimatta asfaltointia puuttuu noin 400 metriä ja juuri tämän Nastolan aikaisen asutuksen kohdalta!
Lahden kaupunki siis ryösti ja raiskasi meidät kuin siirtomaaherra. Edellisen perusteella meistä tehtiin toisen luokan kansalaisia. Suurin osa on jo manan majoilla, mutta meitä on muutamia jäljellä, jotka muistamme. Nämä asiat nousivat pintaan, kun nyt minua käsketään häipymään kaupungista. Meillä on edelleen nautintaoikeus olla eri mieltä Lahden päätöksistä, jotka ovat aiheuttaneet meille niin paljon mielipahaa.

No Comments »

VETOOMUS JA FAKTAA KIELTEISEN TORIPARKKIPÄÄTÖKSEN 13.5.2013 TUEKSI

Arvoisa Lahden kaupunginvaltuutettu
Lahden kaupunginvaltuusto tekee kokouksessaan 13. toukokuuta erittäin merkittävän ja kauaskantoisen ratkaisun toriparkin rakentamisesta tai hankkeen pysäyttämisestä.
Me allekirjoittaneet vetoamme Teihin, että toimisitte elinkelpoisen ja ihmisläheisen Lahden puolesta ja äänestäisitte rakennushanketta vastaan. Perustelemme seuraavassa miksi pidämme hanketta tuhoisana Lahdelle:
• Lahtea odottavat jopa 300-350 miljoonan euron investoinnit viiden seuraavan vuoden sisällä. Investoinneista valtaosa koskee peruskoulutusta ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Lahden talous ja työllisyys on heikkenemässä voimakkaasti lähivuosina, eivätkä sen tulot riitä tällaisiin investointeihin. Velan kasvattaminen tällaisten näkymien vallitessa olisi suuri virhe ja tulisi viemään Lahdelta edellytykset toimia itsenäisesti talouden raunioitumisen jälkeen.
• Ottaen huomioon edessä olevien investointien suuruuden ja osin epärealistisuuden, on suuri virhe aloittaa nämä investoinnit toriparkista ja matkakeskuksesta, jolloin ihmisten terveyden (mm. homekoulujen korvaaminen uusilla sekä sairaalainvestoinnit) kannalta välttämättömät investoinnit vaarannetaan.
• Missään muussa suomalaisessa kaupungissa ei rakenneta tällaisia parkkihankkeita (kokonaiskustannus arviolta 30 miljoonaa euroa) pelkästään kuntalaisten varoilla. Näin ei saa tehdä myöskään Lahdessa. Hankkeen toteutus on annettava yksityisten tahojen tehtäväksi. Kaupunki voi olla mukana tarvitsemillaan paikoilla.
• 180 velvoitepaikan hankkiminen toriparkista kaupungin varoilla (Lahden Hallien rahoilla Lahden Messujen haltuun) on epäeettistä kaupungin rahojen kierrättämistä epädemokraattisella tavalla, joka osoittaa kaupunkilaisten ymmärryksen vakavaa aliarvioimista. Selvästi kannattamattoman parkin kannattavuutta pyritään parantamaan ns. kepulikonstilla, jota ei pidä hyväksyä.
• Lahden kaupungin virkamiehet ja Lahden Pysäköinti Oy:n toimihenkilöt ja hallituksen jäsenet ovat toimineet väärin ja kunnioittamatta kunnallisdemokratiaa kiirehtiessään tekemään urakkasopimuksia, lainapäätöksiä ym. toriparkista tietäessään, että hanke halutaan ottaa uudestaan esiin uudessa kaupunginvaltuustossa. Päätöksiä on ilmiselvästi tehty kovalla kiireellä, jotta hankkeen peruuttaminen olisi mahdollisimman vaikeata. Tämä on erittäin vakavaa kunnallisdemokratian halventamista.
• Sopimuksia tehneet ja niitä puolustavat tahot vihjaavat sopimussakkoihin, mikäli toriparkkihanke perutaan. Kuitenkaan sopimusta ei ole näytetty edes kaupunginvaltuutetuille. Pelkkiä mielikuvia luomalla pyritään antamaan käsitys, että hankkeen peruminen on mahdotonta. Emme usko tähän. Päinvastoin on syytä olettaa, että molemmat sopimusosapuolet ovat olleet tietoisia hankkeen mahdollisesta peruuntumisesta ja ovat sen takia tehneet löyhän sopimuksen. Urakkasopimus on annettava kokonaisuudessaan valtuutettujen nähtäväksi ennen asian käsittelyä valtuustossa 13.5.
• Lahden keskustan elävöittämisen kannalta pienellä osalla nyt uhrattavaksi aiotuista 30 miljoonasta eurosta saadaan tehokkaampia tuloksia aikaan. Rakennustyöt ja lisääntyvä liikenne tulevat tekemään torin seudusta nykyistä epäviihtyisemmän. Vastaavalla rahasummalla voidaan saada myös merkittäviä pysyviä työllisyysvaikutuksia tilapäisten rakennustöiden sijaan.
• Toriparkin rakentaminen heikentäisi merkittävästi naapurikuntien mielenkiintoa liittyä Lahteen. Kuka haluaisi jakaa Lahden tekemiä virheinvestointeja? On myös selvää, että naapurikuntien Lahdelta vaatimat ”myötäjäiset” kuntaliitoksista nousisivat kasvavien velkojen myötä.
Haluamme luottaa siihen, että Te valtuutettuna kannatte huolta ja vastuuta Lahden kannalta aidosti kaikkia palvelevasta päätöksestä eli äänestätte toriparkkihankkeen pysäyttämisen puolesta. Kyse ei ole yksittäisestä investoinnista vaan arvomaailmastanne. Haluatteko ajaa koko kaupungin ja sen kaikkien asukkaiden hyvinvointia ja etuja? Ovatko kaupungin lakisääteisten tehtävien hoitaminen teille tärkeämpiä kuin kaupungin tehtäviin kuulumattoman toriparkin rakentaminen ja ylläpitäminen? Luotamme viisauteenne.
Ohessa käyttöönne tuoreet lehtijutut Kauppalehdestä ja Talouselämästä. Kauppalehden juttu selvittää syvällisesti Lahden talouden tilan jo ENNEN tulevia investointeja, joilla tulee olemaan syvällinen vaikutus talouteen. Talouselämän juttu pohdiskelee suurten kaupunkien riippuvuutta energiayhtiön tuloutuksesta mainiten erityisesti Lahden.
Lahdessa 11. toukokuuta 2013
Christian van Niftrik
Esko Passila
Pekka Väisänen

No Comments »

HS 12.5.2013 Toriparkin vierastaminen on tervettä talousjärkeä

Helsingin Hakaniemen torin alle suunniteltu toriparkki puhuttaa pääkaupungissa. Suuri osa päättäjistä vastustaa kaupungin mukaan lähtöä 5 miljoonalla eurolla mukaan toriparkkiin.
Lahtelaisina veronmaksajina voimme vain kadehtia helsinkiläisiä. Järki on tallella. Me joudumme sen sijaan sijoittamaan lähes varmasti tappiolliseksi tuomittuun 600 auton toriparkkiin noin 20-30 miljoonaa euroa. Virallinen arvio on 22,5 miljoonaa, mutta pääomakulut, alkuvuosien tappiot ja yllätykset huomioon ottaen 30 milj. euroa voi olla alakanttiin esitetty arvio.
Toriparkki käsitellään valtuustossa vielä kerran ensi maanantaina. Rakentaminen alkaa samana päivänä. Poliittinen eliitti on kaupunginjohtajan kanssa tehnyt kaikkensa, jotta asian esille vaatinut valtuuston enemmistö ei pääse kumoamaan edellisen valtuuston toriparkkipäätöstä.
Mikä valtuuston enemmistöä toriparkkipäätöksessä rassaa? Muun muassa se, että yksityistä rahaa ei lupauksista huolimatta ole saatu mukaan. Silmänkääntötemppuna voi pitää sitä, että kaupunki velvoitti oman osakkuusyhtiönsä Lahden Messut hankkimaan 180 ”velvoitepaikkaa” toriparkista kilometrin päästä messukeskuksesta. Nämä paikat kaupunki maksaa itse halliyhtiönsä kautta.
Valtuuston enemmistöä rassaa myös se, että Lahdessa on kasattu jopa yli 300 miljoonan euron investointipaketti, joka aloitetaan kaikkein turhimmasta päästä, toriparkista ja matkakeskuksesta. Vasta niiden jälkeen vuoroon pääsevät 2-3 homekoulun korvaaminen uudella ja sairaalarakentaminen.
Investointien jälkeen Lahden konsernivelan lasketaan nousevan jopa 8000 euroon jokaista lahtelaista kohti. Jo nyt Lahti tekisi ilman energiayhtiönsä avustusta tappiollisen vuosituloksen. Työttömyys on jo lähes 16 prosenttia ja nousussa. Lahden hento kasvu on nojannut Helsingin seudulta muuttaviin hyvätuloisiin veronmaksajiin.
Poliittisen eliitin eli kaupunginhallituksen enemmistön ja kaupunginjohtajan tarrautuminen toriparkkiin kaupungin välttämättömien investointien odotellessa vuoroaan on hämmästyttävää. Samalla toisen hankkeen, matkakeskuksen kustannusarvion jatkuva nousu kuitataan olankohautuksella, mutta samaan aikaan vaaditaan terveysmenoja kuriin.
Kaupungin virkamiesjohto laatii strategioita ja täysin hampaattomia tuottavuusohjelmia – yhtään työntekijää ei uskalleta lomauttaa, vaikka tarve olisi ilmeinen. Kaupungin ja sen tytäryhtiöiden palveluksessa on jo neljännes työllisistä.
Näin Lahdessa, joka kuvittelee imagonsa ja vetovoimansa kohoavan uudisinvestointien myötä. Kuka muistaa vielä konkurssi-Karkkilan? Sitä pidettiin sylkykuppina 1990-luvulla. Lahti on tiellä samaan kastiin.
Christian van Niftrik
Ekonomi
Esko Passila
Tekniikan tohtori, PhD
Lahti

No Comments »

EU:n potilasdirektiivi – pohdintoja

Tuleva EU:n potilasdirektiivi merkitsee käytännössä sitä, että potilaalle annetaan rahat käteen ja hän saa hakeutua hoitoon minne tahansa Suomessa tai toisessa EU-maassa. Monissa Euroopan maissa tämä toimii jo käytännössä raja-alueilla. Suomessa on kuitenkin odotettavissa isoja ongelmia. Voidaan jopa joutua samanlaiseen kurimukseen kuin autojen verotuksessa jouduttiin.
Suomessa on kaksiportainen järjestelmä, jossa potilas voi hakeutua joko kunnalliseen hoitoon tai yksityiseen. Yhteiskunta korvaa yksityisellä lääkärillä käynnistä vain murusia julkisessa palvelun kustannuksista. Eläkeläisten määrän lisääntyessä julkinen terveydenhuolto ruuhkautuu entisestään. Samanaikaisesti potilaiden määrän lisääntyessä kunnat vaativat julkisen puolen kustannuksia leikattaviksi. Tämä yhtälö on täysin mahdoton toteuttaa nykyisessä järjestelmässä ilman, että potilaita alkaa kaatua kuin Raatteen tiellä aikoinaan.
Eduskunnan ensimmäinen tehtävä tulee olemaan se, miten suhtaudutaan yksityisen terveydenhuollon kustannuksiin. Direktiivin henki on se, että yksityisen palvelun kustannukset pitäisi korvata samoin kuin julkisenkin puolen. Jo tämä aiheuttaa ongelmia. Lahdessa terveyskeskuksessa lääkärillä käynti maksaa 13,80 euroa. Direktiivin hengen mukaan yksityisellä lääkärillä käynti ei saisi maksaa enempää. Erotus pitäisi siis korvata julkisista verovaroista. Sitten alkavat ongelmat kasaantua. Erikoissairaanhoidon poliklinikalla käynti maksaakin 27,50. Suomessa tämäkin toimii samalla periaatteella kuin edellä, mutta toisessa EU-maassa tullaankin jo tulkintavaikeuksiin. Sairaala päivä maksaa puolestaan Lahdessa 32,60 euroa. Jos samaa korvauspolitiikkaa jatketaan, yksityinen sektori alkaa Suomessa menettää potilaita esim. Viroon.
Ulkomailla lääkäriin joutunut on tähän asti voinut hakea korvauksia Kelasta. Tähän asti Kelan tulkinta on ollut se, että Kela ei ole maksanut samaa korvausta ulkomailla lääkärissäkäynnistä kuin kotimaassa. Korvauskäytäntö on erinomaisen epäselvä, koska ulkomaiset lääkärit eivät hallitse Kelan koodijärjestelmää. Oman kokemukseni mukaan Kela on korvannut ulkomaiset lääkärikulut samassa prosentuaalisessa suhteessa kuin kotimaassa. Kun esim. Virossa lääkärissäkäynti maksaa vain murto-osan siitä mitä Suomessa, niin Suomen taksojen mukainen korvaus olisi useissa tapauksissa jopa korkeampi kuin lääkärin palkkio Virossa. Esimerkiksi Tallinnassa on nykyisin enemmän Suomea puhuvia lääkäreitä kuin Suomessa virolaisia suomea puhuvia lääkäreitä.
Kun uusi potilasdirektiivi asetetaan nykyiseen paikalliseen tai SOTE tilanteeseen, niin on odotettavissa pahin kaaos, mitä terveydenhuollossa on Suomessa nähty. Tätä taustaa vasten SOTE-uudistus pitäisi laittaa aikalisälle. Sama koskee myös paikallista kohinaa. Vaikka erityisesti Lahden demografisen rakenteen perusteella on ollut vuosikausia täysin selvää, että yrityksistä eläkkeelle siirtyvät tulevat kuormittamaan niin perusterveydenhuoltoa kuin erikoisterveyspuoltakin, niin kustannusten nousuun ei ole varauduttu mitenkään. Kun nyt housun puntista valuu lämmintä ja kosteaa nestettä, niin huudetaan kustannusten säästöjä. Kaupunginjohtajaa on jo vuosia varoitettu asiasta, mutta kuuleva korva ei kuule, eikä näkevä silmä näe. Potilaiden lisääntyessä ei sairaansijoja voida vähentää!
Paikallisesti voi ihmetellä, mikä on kaupunginsairaalan ja keskussairaalan tehtävien jako? Etenkin pitää ihmetellä, mikä on kaupunginsairaalan visio? Kokemukseni mukaan kaupunginsairaalassa on osaamista myös erikoissairaanhoidon tarpeisiin? Onko tämä täysin hyödynnetty, koska terveyskeskuksista laitetaan lähetteet joko yksityiselle tai keskussairaalaan. Kun Akuutti aloitti, niin kaupunginsairaalassa ei ole juuri päivystystäkään. Onko kaupunginsairaalasta tulossa vain vanhusten saattohoitopaikka? Kaiken kaikkiaan pitäisi ilmeisesti pohtia tarkkaan tehtävien jako akselilla terveyskeskukset-kaupunginsairaala-keskussairaala, muuten saattaa käydä niin, että potilaat kaikkoavat muualle EU:n alueelle ja koko kustannusten hallinta on pois poliittisilta päättäjiltä. Kaupunki vain maksaa tai itkee ja maksaa. Kela tuskin osallistuu kustannuksiin, vaikka sen osa on täysin auki uudessa direktiivissä.

No Comments »

WP Login