Toimiiko demokratia Lahdessa

Mitä syvemmälle tähän toriparkkihankkeeseen perehtyy, sen merkillisempiä piirteitä siitä löytyy. Asemakaavasta ja maankäytöstä päätettiin kokouksessa 18.1.2010. Tämä päätös on lainvoimainen ja se ohjaa ainoastaan rakentamista. Sen sijaan ei ole olemassa hallinnollista rakentamispäätöstä valtuustolta, koska rakennuttajan toimii Lahden Pysäköinti Oy, joka tosin on kaupungin 100 % omistama yritys eli siis konserniyhtiö.
Tämä yhtiö hakee luvat, tekee rakentamispäätökset ja valitsee alihankkijat. Kaikkien näiden tietojen halutaan tietoisesti katsoa kuuluvan yhtiösalaisuuksien piiriin. Samalla tavoin salaisuuksien piiriin kuuluvat Lahden Pysäköinti Oy:n arviot, olettaen, että niitä on. Niitä ei ole kuitenkaan julkaistu avoimista ja julkisista pyynnöistä huolimatta.
Osakeyhtiön toimintaa vaikuttavat sen hallitus ja viime kädessä yhtiökokous. Yhtiökokouksen osallistujat määrää puolestaan kaupunginhallitus, ei valtuusto. Kuinka ollakaan yhtiökokouksessa kaupunkia edustaa vain yksi henkilö, joka yleensä on kaupunginjohtaja. Tämä merkitsee sitä, että Lahden Pysäköinti Oy:n tekemisiin ei voida vaikuttaa demokraattisesti. Mikäli näin haluttaisiin menetellä, jäsenet valittaisiin valtuuston voimasuhteiden mukaan.
Koska Lahden Pysäköinti Oy:n taseessa ei ole lainkaan toriparkkihankkeeseen tarvittavia pääomia, niin sen on rahoitettava koko projekti konsernipankista otettavilla lainoilla. Kuka päättää konsernipankin myöntämistä lainoista konserniyhtiöille – valtuusto, hallitus vai kaupunginjohtaja? Hyvin todennäköisesti konsernipankki joutuu itse ottamaan luottoa vapailta markkinoilta pystyäkseen luotottamaan Lahden Pysäköinti Oy:tä. Konsernipankilla on yleensä tapana ottaa ”välityspalkkionsa” markkinakorkoja jopa huomattavasti korkeammilla koroilla. Pystyykö toriparkin tuotoilla maksamaan markkinakorkoja korkeampia korkoja vai joudutaanko antamaan luottoa markkinakorkoja alemmilla koroilla?
Jos korkoja joudutaan subventoimaan, niin muilta konserniyhtiöiltä joudutaan perimään korkeampia korkoja. Niin tai näin niin kaupunki maksaa, koska ilmaisia lounaita ei ole eikä raha kasva seinissä. Lopullinen maksaja on kaupungin veronmaksaja. Mikkelissä pääosin yksityisesti rahoitettua toriparkkia omistajat joutuivat rahoittamaan toriparkin tappioita ensimmäiset kuusi vuotta ennen, kuin se pääsi omilleen. Näin käy Lahdessakin, koska pelkästään lainojen hoitokulut ovat siksi suuria aluksi, että tuotoilla ei niitä pystytä rahoittamaan.

Comments are closed.


WP Login