Yritysten kilpailukyky Suomessa

Kun lainsäädännössä on yli 7 500 yritystoimintaa säätelevää pykälää ja maailman monimutkaisin työvoimakustannusjärjestelmä, jolla yrityksiä verotetaan jo ennen tuloksen syntymistä, niin yhteisövero ei ole riittävä kannustamaan suoria ulkomaisia investointeja maahan. Suorat ulkomaiset investoinnit (FDI) ovat se ainut oikea mittari maan kilpailukyvylle. Tämä on myös heijastuma valtakunnassa toimivien yritysten kansainvälisestä kilpailukyvystä. Kaikki maakohtaisiin henkilökohtaisiin kyselyihin perustuvat tulkinnat eivät vie asioita eteenpäin.
Tanskassa oli samanlainen tilanne 1970-luvun lopulla. Siellä poistettiin yrityksiltä kaikki palkkasidonnaiset sosiaaliset maksut. Ne siirrettiin muihin veroihin. Yritykset eivät siis maksa palkkojen lisäksi muita kuluja kuin kuukausipalkkaisten kesälomat. Tuntipalkkaisten kesälomakorvaukset on lisätty palkkoihin. Tämä kuitenkin aiheutti sen, että maassa on eräs maailman korkeimpia tuloveroja ja tuloverojen progressio. Aluksi tämä toimi verrattain hyvin, mutta nyt ihmiset eivät halua enää palkankorotuksia vaan lisää vapaa-aikaa. Viimeksi Tanskan teollisuutta tutkiessani monessa tehtaassa oli kaksinkertainen miehitys. Toinen porukka oli vapaalla, kun toinen oli töissä. Tätä kutsutaan Tanskan malliksi tai joustovaraksi.
Työpaikat siis lisääntyivät. Tanskan työttömyys oli syyskuussa tänä vuonna 4,8 %. Historiallisesti vuodesta 1996 vuoteen 2012, Alhaisimmillaan työttömyys on ollut 1,7 prosenttia toukokuussa 2008. Tästä voisi siis vetää sellaisen johtopäätöksen, että mitä selkeämpi järjestelmä ja pienemmät työvoimakustannukset yrityksille säädetään, sitä pienempi on työttömyys. Tämä malli suosii erityisesti pk-yrityksiä. Tietysti Tanskaa suosivat useat muutkin taustamuuttujat kuten esim. Tanskan edullinen logistinen sijainti päämarkkinoihin nähden. Tässä suhteessa rikkidirektiivi iskee ankaran kiilan Suomen ja Tanskan väliseen kilpailukykyyn.
Haittapuolina voidaan todeta myös, että Tanska on kallis maa, jossa on korkea verotus. Tanskalaiset eivät kuitenkaan pahemmin purnaa, koska on töitä ja hyvä sosiaalinen turva. Toisaalta tämä ns. flexmalli antaa myös mahdollisuuden erottaa työntekijöitä hyvin helposti ja nopeasti. Työstä kieltäytyminen on myös sanktioitu ankarasti. Meillä yritetään Tanskan mallista poimia vain rusinat pullasta ainakin, mitä tulee ministeri Ihalaisen haluun noudattaa Tanskan mallia. Eräs tällainen oli työttömyysprosentin laskutapa. Tilastoilla leikkiminen kyllä osataan Suomessa, mutta kun on niitä todellisiakin ongelmia.
Suomi on tähän asti keskittynyt näihin enemmän tai vähemmän virtuaalisiin sijoituksiin maiden välisellä kilpailukyvyn rankinglistalla. Pitäisi ymmärtää, että kansallisvaltiolla ei ole mitään ominaiskilpailukykyä. Kilpailukyky muodostuu yritysten kilpailukykyjen summana, joka puolestaan näkyy vaihtotaseen ylijäämänä tai alijäämänä. Hallituksen tulisikin luottaa enemmän yritysten kokemuksiin siitä, miten niiden kilpailukykyä voidaan parantaa. Tässä pitää vielä muistaa sekin, että yrityksen koolla on ratkaiseva vaikutus yrityksen kilpailukykyyn. Suurilla ja keskisuurilla yrityksillä on erilaiset toimintaympäristöt ja edellytykset. Eurooppalaisessa rankingissa suomalaiset Pk-yritykset ovat pieniä yrityksiä. Tästä syystä jälleen kerran ne keinot, jotka tepsivät Euroopassa eivät paranna suomalaisten pk-yritysten vientikilpailukykyä.
Suomen vene vuotaa nyt pahasti ja alkaa hiljalleen upota. Suomalaisten pelastusmiehistö on kuitenkin Brysselissä pelastamassa Euroopan palavia öljylauttoja, eivätkä jaksa kantaa huolta omasta veneestä. Se saa ilmeisesti upota kaikessa rauhassa rikkidirektiivin auttamana. Suomipaatti alkaa olla niin huonossa kunnossa, että se voikin upota. Sen tilalle on parempi rakentaa kokonaan uusi uljas risteilijä. Niitähän me osaamme rakentaa!
Ay-liike ei ole halukas osallistumaan maan pelastamistalkoisiin millään tavalla. Se voisi osallistua ainakin siten, että jäsenmaksuja ei perittäisi prosentteina tuloista vaan niihin voisi ainakin laittaa maksukaton. Ay-liikkeen tarkoituksena ei pitäisi olla riistää jäseniään ja rikastua. Sen tarkoitusperät nykyisin saadaan hoidettua nykyisin pienemmilläkin varoilla.

Comments are closed.


WP Login