Harmaaverotus

Näin kaamosaikana kaikki on harmaata. Talous on harmaata, luonto on harmaata, suomalaiset naiset ovat harmaita, kaikki on niin perusteellisen harmaata. Onneksi EU-määräysten mukainen energian säästölamppu luo haalistunutta valoaan koteihin, koska energia lamppujen valokaan ei ole kuten ennen vanhojen kunnon lamppujen aikaan. Kaiken tämän harmauden keskellä loistavat kuitenkin veroparatiisien kirkkaat ja houkuttelevat valot. Jäikö jotain huomaamatta. Ai niin Jutta-tyttö sairastui yllättäen, kun valtiovarainministerien kokous olikin EU:n veroparatiisissa eli Luxemburgissa. Joku syväkurkku oli ehtinyt varoittaa ministeriä. Niin se on, Mooses on Mooses, mutta kuntavaalit ovat riskibisnes!
Tässä verosuunnittelun luvatussa maassa kärkiyrityksinä ovat olleet terveydenhuollon yritykset. Asiassa on kuitenkin toinenkin puoli. Suomalaiset rahoittajat eivät olleet halukkaita sijoittamaan näihin kauppoihin, siksi ne menivät maihin vieraisiin. Samoin kävi mm. autojen katsastuksessa. Silloinen johto rahasti yksityistetyn toiminnan kovaan hintaan ulkomaisilta sijoittajilta. Rahoitusalalla on Suomessa jämähdetty perinteisiin. Rakennuksiin, koneisiin ja laitteisiin saa pankista lainaa, mutta ei aineettomiin paitsi tietysti IT-aloille. Ikea, H&M, Lindex, KappAhl, Ohlson jne. kaltaiset brändit vaativat vahvan osaamisen lisäksi vahvan rahoituspohjan. Tätä eivät suomalaiset rahoittajat osaa. Nyt kun terveysalan yritykset ovat näyttäneet, miten homma toimii, niin valtio voisi ostaa yhden näistä takaisin Suomeen. Ihan oppimistarkoituksessa. Näin ehkä saataisiin nämä terveydenhuollon tietoliikenneasiatkin järjestykseen. Julkisen sairaanhoidon kustannukset voisivat radikaalisti laskea tehokkuuden parantuessa.
Harmaasta taloudesta on puhuttu niin paljon, että siitä ei nyt sen enempää. Puhutaan mieluummin harmaasta verotuksesta. Harmaa verotus toimii siten, että verotarkastaja tulee yritykseen ja ilmoittaa, että olemme aina palkkamme näillä tarkastuksilla hankkineet. Näissä tapauksissa yhteiskunta voittaa aina. Tapoja on kaksi. Verotarkastaja tekee täysin älyttömän ja lainvastaisen jälkiverotuksen yrityksessä. Tällä hetkellä yleinen summa on 2000 – 3000 euroa. Tämä perustuu siihen, että vaikka yrittäjä voittaisikin, niin oikeudenkäyntikulut tulevat sellaisiksi, että riitely ei kannata. Jos taas pamahtaa oikein kunnon mätky ja joudutaan käymään oikeutta useita vuosia, niin kustannukset nousevat suuriksi. Näissä tapauksissa vaikka voitto tulisi kotiin, niin hävinnyt osapuoli eli verottaja ei maksa voittajan oikeudenkäyntikuluja. Aikoinaan meni taistellessa vielä firmakin alta.
Tällä tavoin verottaja kostaa laillisesti toimiville Pk-yrityksille tappionsa taistelussa oikeaa harmaata taloutta vastaan. Pitää myös muistaa, että yrittäjän tekemä virhe on aina rikos, joka ei ole soviteltavissa. Turpiin tulee aina. Kun Suomessa on yli 7 500 pykälää sääntelemässä yrittämistä, niin ei se ole ihme, että lunta tulee tupaan. Kauppalehtikin sanoi vuosikymmeniä sitten, että Suomessa vain idiootit ryhtyvät yrittäjiksi. Verotuksessa ei myöskään ole hyviä käytäntöjä, koska jälkiverotuksen tehneet verotarkastajat eivät koskaan saa tietoa siitä, mitä oikeudessa on lopulta päätetty. Näin samat virheet toistetaan maailman tappiin tai ainakin siihen asti, kunnes KHO tekee ratkaisunsa. Näin ollen verovelvollinen on aina pääsääntöisesti väärässä, kunnes toisin todistetaan.

Comments are closed.


WP Login