Äänestyspassiivisuus

Päivystävät dosentit miettivät tuskaisesti ja toivottavansa päänsä puhki, miksi kansa kammoaa äänestämistä yhä enemmän ja enemmän. Pohdinnan suurin ongelma taitaa vain olla tarkastelukulman kapeus. Kehitys äänestyspassivisuudessa on tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta liian kapea. Koska heikot signaalit ovat lähtöisin jo 1980-luvun lopulta ja ne ovat tällä vuosituhannella muodostuneet trendeiksi ja ovat nyt muodostumassa megatrendeiksi, pitäisi tarkastelua ongelman syistä laajentaa poikkitieteelliseksi. Mitä tehtiin silloin toisin, kun kansa kävi innokkaasti vaaliuurnilla?
Minun muistini ulottuu vain 1950-luvun loppupuoliskolla, mutta kaikki alkoi muuttua yleislakon jälkeen. Hyvinvointivaltion siemeniä alettiin silloin kylvää punamultaiseen maaperään. Yrittäjät ja kapitalistit eli siis porvarit olivat työläisen verta imeviä rikollisia. Strategiaksi otettiin heidän rokottamisensa ja niillä rahoilla luvattiin äänestäjille kaikkea mahdollista hyvää. Ajat ja keinot olivat silloin toiset. AY-liike tiesi, että lisää hyvää vaatimalla joukot saatiin äänestämään vasemmistoa. Vaikka inflaatio korjasi katetun pöydän hyvin nopeasti, niin devalvaatiolla palautettiin kilpailukyky ja sama oravanpyörä saattoi jatkua.
Näin rakennettiin Hyvinvointisuomi kolmen velkajalan varaan, Yrityksille rakennettiin palkkoihin perustuva kuluverkko, joka nyt on kiviriippana rasittamassa niiden kansainvälistä kilpailukykyä. Tämän lisäksi alettiin sulle-mulle lupausten lunastamiseksi ottaa valtiolle ja kunnille velkaa kiihtyvällä vauhdilla. Nyt ollaan sitten tilanteessa, jossa lupauksia ei ole juurikaan varaa antaa saati pitää. Hyvinvointivaltion ilmastointi alkoi hiljalleen ähkyä ja rakenteet homehtua. Nyt hyvinvointivaltio on niin pahasti homeessa, että sitä ei voi enää mitenkään korjata. Se pitäisi rakentaa kokonaan uudelleen. Valtion purkaminen ja uudelleen rakentaminen on kuitenkin vaikeaa. Se ei ole mahdotonta, kuten Neuvostoliiton romahtamisen yhteydessä on nähty. Silloinhan esim. kaikki Baltian maat joutuivat aloittamaan puhtaalta pöydältä.
Äänestyspassiivisuuteen vaikutti varmasti se, että hallitus muodostettiin poliittisen kentän sateenkaareksi poliittisten ääripäiden väliin. Monet pettyivät ”omaan” puolueeseensa ja jättivät äänestämättä. Perussuomalaisten äänestäjät varmaan pettyivät puolestaan siihen, että puolue ei maanvyörymävoitostaan huolimatta päässyt hallitukseen. Kokoomuksen menestys rakentuu pidemmän trendin varaan. Äänestäjät ovat talouden kansainvälistyessä ja koulutustason noustessa alkaneet huomata, mihin tilaan pitkään vallassa olleet puolueet ovat Suomen johtaneet. On herännyt epäilys, että onko yrittämisessä sittenkin jotain itua. Porvarit ja yrittäjät eivät taida sittenkään olla verenimijöitä. Yhteiskunnalla ei ole enää varaa tarjota työpaikkoja! Niitä voivat tarjota ainoastaan kilpailukykyiset yritykset. Jokin on siis mennyt pahasti pieleen ja koska oikeisto oli silloin oppositiossa, niin se tuskin on syyllinen.
Nuorten äänestäminen ei enää toimi vanhalla mallilla. Tilastojen mukaan he ovat niin huonokuntoisiakin, että tuskin pystyvät raahautumaan äänestyspaikoille. Sen sijaan tietokoneella äänestäminen voisi aktivoida kummasti. Virossa äänestysaktiivisuus lisääntyi merkittävästi, kun siirryttiin tietokonepohjaiseen äänestykseen. Siellä on käytössä ID-kortti, joka toimii hyvin laajalla sektorilla pankkitoiminnoista äänestämiseen. Meillä sen sijaan ovat käytössä pankkitunnukset, joilla voisi helposti myös äänestää. Ongelma onkin ilmeisesti siinä, että vanhat puolueet pelkäävät liian suuria muutoksia. Mennään mieluummin kohti katastrofia, kuin luovutaan vallasta.
Kunnallisella tasolla olisi myös syytä ottaa käyttöön suuntaa antavat kuntalaisäänestykset päätöksen teon tueksi. Tietokoneiden avulla tämä kävisi helposti. Nyt kansa ei saa sanoa sanaansa vaalien välillä esim. toriparkista, matkakeskuksesta, ohitiestä jne. Asiat vain vellovat vuosikymmeniä ja saattavat päätyä tanssiin yli hautojen. Tällainen äänestys kuitenkin kaventaisi virkamiesvaltaa ja saattaisi jopa uhata heidän työpaikkojaan. Viis siitä, että demokratia, puhumattakaan lähidemokratiasta, lisääntyisi ja samoin äänestysaktiivisuus!

Comments are closed.


WP Login