Pakkopullaa?

Liiketoiminta perustuu yleensä kysyntään. Pitää siis olla selvä tarve tuotteelle tai palvelulle, jotta yritystoiminta kannattaisi aloittaa tai pitää yllä. Kysynnän muuttuessa myös yritysten toiminta muuttuu ja mukautuu tilanteisiin ja muuttuvaan toimintaympäristöön. Jostain syystä näin ei näytä tapahtuvan kunnissa. Osan kuntien toiminnasta määrää valtio, mutta loput toiminnasta on lähinnä virkakoneiston aloitteellisuuden varassa.
Kun on seurannut vuosikymmenet Lahden kaupungin sen sisältä ja kauempaa, on havaittavissa useita eri kausia. Ensimmäinen kaupungin talouteen vaikuttanut tapahtuma oli karjalaissiirtolaisten tulo kaupunkiin. On varsin vaikea kuvitella millainen kaupunki olisi ilman karjalaisten tuloa. Se oli kaupungille sama kuin olisi iskenyt anabolisia suoraan suoneen. Toinen suuri tapahtuma oli se, kun Kajala teki kuntaliitoksen ja pakko liitti kaupunkiin asutettuja osia Nastolasta.
Näiden tapahtumien jälkeen ehkä vain oikorata voi tuottaa kaupungille jotain hyvää, mutta se nähdään vasta tulevaisuudessa. Kaupungin virkakoneiston yleinen toiminta näyttää viime vuosikymmeninä keskittyneen Business Cityn toimintojen ylläpitämiseen. Rakenteellisia ajan vaatimia muutoksia ei haluta tehdä ja niiden avulla varautua tulevaisuuteen. Yksityistäminen ja ulkoistaminen eivät varsinaisesti muuta struktuuria.
Ensimmäinen huomio kiintyy uuteen yleiskaavaan, jonka perusteissa väkeä tulisi 20 000 lisää kuitenkin niin, etteivät työpaikat lisäänny lainkaan. Eiköhän se asia pitäisi mennä toisinpäin. Onhan tietysti mahdollista, että koko lisäys muodostuu varakkaista eläkeläisistä, jotka käyttävät yksityistä terveydenhuoltoa ja palveluita. Tämä on kuitenkin hyvin epätodennäköistä paitsi, jos ilmasto lämpenee niin paljon, että Espanjassa eläkepäiviään viettävät päättävät muuttaa Lahteen. Näyttää siis siltä, että kaavoitus perustuu pitkälti toiveajatteluun tai tarkoitushakuisesti tehtyyn feasability studyyn. Konsulteiltahan voi tilata haluamiaan tutkimuksia, koska konsultilla ei ole mitään velvollisuutta pitäytyä faktoihin.
Toinen mielenkiintoa ja tunteita herättänyt kaavoitus on Ranta-Kartanon kaava. Senhän pitäisi perustua asiakkaiden haluun muuttaa alueelle sekä rakennusliikkeiden haluun rakentaa alueelle. Missä siis on se tutkimus, josta nämä tarpeet ilmenevät ja kuka sen on tehnyt? Jos tällaista tutkimusta ei ole, niin kyseessä saattaa olla vain kaupungin kaavoitusosaston työllisyyskysymys. Jotta olisi tarpeellinen organisaatiossa, niin pitää olla tekevinään jotain. Samaan aiheeseen liittyy myös hyväksytty liikennekeskus. Eli jos Ranta-Kartanoa aletaan rakentaa, niin linja-autoaseman on poistuttava alueelta. Kun toimitaan ilman selvää tarvetta, niin dominoefekti on todennäköinen. Yksi asia johtaa toiseen ja pian ollaan pakkotilanteessa.
Hankkeessa sinänsä ei ole mitään vikaa, mutta kun Helsinkiin menevät bussit joutuvat kulkemaan kolmien valojen läpi, joihin mahtuu vain pari bussia kerrallaan, niin aika paha sumppu on valmis. Liikennesuunnitelmat on tehty jollain ilmeisesti ulkomaisella ohjelmalla ja se muka takaa sujuvan liikenteen. Helpompaa olisi käydä paikalla vaikkapa linja-autolla ja sen jälkeen käyttää sitä kuuluisaa talonpoikaisjärkeä. Kaikenlaisilla ohjelmilla pelaaminenhan on kuulemma ihan hauskaa nuorempien sukupolvien mielestä, mutta että vielä työaikana!
Hyvin kallis kaupungille on myös toriparkki. Siitäkään en ole nähnyt minkäänlaista tarvetutkimusta. Homman tarve onkin kahdessa pilarissa, jotka ovat MUTU ja velvoitepaikat. Mutuhan on sellainen asia, joka saa organisaatiossa pyöriessään ihan tieteellisen tutkimuksen olemuksen. Ongelma vain on siinä, että kuka tämän juorun aloitti ja miksi. Tein kerran kenttäkokeen pienellä englantilaisella rautatieasemalla. Asetuimme kaikki kolme jonoon keskelle asemahallia ja hetkessä jono kasvoi kymmeniin, vaikka edessämme ei ollut mitään. Näin se helposti menee.
Esimerkkejä riittäisi vaikka kuinka paljon, mutta haluan tällä vain saada aikaan keskustelua siitä, kehitelläänkö kaupungissa hankkeita vain virkakoneiston työllistämistarpeisiin. Jos niin on, niin toiminta ei palvele kaupunkilaisten todellisia TARPEITA! Samaan aikaan pyritään säästösyistä lopettamaan kouluja ja kirjastoja yhtä hatarin perustein kuin näitä kalliita hankkeita ajetaan kuin käärmettä pyssyyn.

Comments are closed.


WP Login