Nokia, Nokia, Nokia

Hankin ensimmäisen mobiilipuhelimen jo 1982. Silloinen puhelin oli ns. tangentti puhelin, eli se oli tuunattu sotilaspuhelin. Akkua kannettiin toisessa kädessä ja luuri oli toisessa. Kun puhuttiin, painettiin tangenttikatkaisija alas ja kuunneltaessa se vapautettiin. Kehitys oli kuitenkin hirmuisen nopeaa. Kenkäpuhelin tuli markkinoille nopeasti. Siinä oli akku ja puhelin yhdistetty toisiinsa. Laite jatkoi valtavan nopeaa kehitystään, mutta puhelimien valmistajien oli tehtävä myös ohjelmat itse. Yleisin kommunikointi väline oli tuolloin telefax. Netti ja sähköposti alkoivat kehittyä vasta aika paljon myöhemmin. Applen ensimmäinen pöytätietokone tuli markkinoille Suomessa samoihin aikoihin 1980-luvun alussa. Ensimmäisen laitteen muisti oli 64 kt ja siinä oli vakiona taulukkolaskentaohjelma.
Teknologiavetoinen Nokia ymmärsi jo melko alussa, että kilpailijoiden haastaminen edellytti tuotekehityksen lisäksi tehokasta ja joustavaa tuotantoa. Pääosa silloisista kilpailijoista pyrki tekemään itse kaikki alusta loppuun itse ja omissa tiloissa. Verkostovalmistaminen oli niille erittäin vaikeaa ja siihen siirtyminen olisi kestänyt hyvin pitkään. Laajan alihankintaverkoston käytön joustavuus oli teknologinen valtti markkinoilla. Verkosto pystyi tuottamaan uusia malleja kilpailijoita nopeammin ja se myös sopeutui töyssyihin tiellä nopeammin. Kilpailijoiden lomautukset ja irtisanomiset markkinoiden notkahtaessa olivat hyvin hitaita ja tulosta syöviä.
Asiakkaiden ruokahalu lisääntyi tekniikan kehittyessä. Puhelimilta alettiin vaatia yhä useampia toimintoja. Tämä edellytti ohjelmistopuolen valtavaa kasvattamista. Hiljalleen alkoi kehittyä myös Internet ja sen myötä ohjelmistotuotanto. Voidaan siis puhua mobiilipuhelinteollisuuden kolmesta sukupolvesta. Kolmanteen sukupolveen mukaan tuli sellaiset haastajat kuin esimerkiksi Samsung. Se oli ohjelmistojen osalta samassa tilanteessa kuin Nokia tuotannon osalta markkinoille tullessaan. Tuotantotekniikka ja komponentit olivat pitkälle kehittyneitä ja niitä sai vapaasti markkinoilta. Internetin kehittäjät olivat kehittäneet myös sopivia ohjelmistoja, joten niiden tuotekehittelyynkään ei tarvinnut enää panostaa.
Nopean kopioinnin tekniikka on kautta teollisen historian ollut aina nopein ja halvin tie markkinoille. Näin on myös käynyt kännykkäteollisuudessa. Tästä johtuvat jatkuvat patenttiriidat. Nyt alkaa näyttää vahvasti siltä, että patentit eivät suojaa riittävästi patentinhaltijoita. Tai sitten korvaukset ovat liian pieniä. Korvaukset patenttikiistoissa ja lisenssiriidoissa ovat ostajalle tuotekehityskustannuksia. Ne eivät kuitenkaan korvaa tuotekehitykseen uhrattua aikaa. Nykyisessä valtavan nopeassa teknologian kehityksessä aika on määräävä tekijä. Tämä nähdään nyt Nokian tilanteessa. Asiakkaiden vaatimusten kasvu, kilpailijoiden kilpailuvalttien jatkuva seuraaminen ja tulevaisuuden kehityksen tutkiminen ovat ainoita keinoja pysyä kilpailussa edes muiden rinnalla. Vanhan sanonnan mukaan on juostava pysyäkseen edes paikallaan.
Nokian nykyisessä tilanteessa on kaksi tärkeää vaihetta. Ensinnä on saavutettava muiden taso, jotta pystytään pitämään kohtuullinen markkina-asema. Lisäksi on pystyttävä tekemään tulosta, jotta on mahdollista panostaa tuotekehitykseen. Jos halutaan vallata takaisin johtava markkina-asema, tarvitaan kuitenkin visio seuraavaan sukupolveen. Toisin sanoen on nähtävä pidemmälle kuin, mitä kilpailijat näkevät nyt. Samsungin huikea tulos on tehty ”peesaamalla”, kun Nokian kovat tulokset tehtiin aikoinaan uraauurtavalla tuotekehityksellä. Visioista riippuu nyt se, tuleeko Nokiasta peesaaja vai jälleen edelläkävijä puhelinteknologiassa. Pitää kuitenkin muistaa, että suurimman markkinaosuuden saavuttaminen ja sen pitäminen on kallista puuhaa. Toisena oleminen saattaa jopa antaa parhaan tuloksen. Analyytikkoja kiinnostaa markkinaosuus, mutta osakkeenomistajia osakkeen arvo ja osingot. Tuloksen teko on optimointia. Markkinaosuudet syntyvät siinä sivussa, jos ovat syntyäkseen.

Comments are closed.


WP Login