Archive for toukokuu, 2012

Raha ratkaisee

Irwin Goodmanin laulusta (Raha ratkaisee 1966) on kulunut jo vuosikymmeniä, mutta noista ajoista rahan valta on vain kasvanut. Se on kasvanut jopa siinä määrin, että Kokkolan so.dem. yhdistys esitti puoluekokoukselle taloudellisen lisäkoulutuksen antamista jäsenistölle. Puoluehallitus kuitenkin tyrmäsi ajatuksen Leninin oppien perusteella, joiden mukaan tällainen tieto ei kuulu kansalle, vaan se kuuluu eliitille. Perusteena toiveelle oli aivan ilmeisesti se, että vaikka on oman puolueen henkilö valtiovarainministerinä, niin silti ei oikein hänen puheitaan tahdota ymmärtää. Tosin kyllä tässä oppineiltakin menee pasmat sekaisin, kun ensin selitetään, miksi jotain pitää tehdä. Sen jälkeen selitetään, miksi homma meni pieleen. Tämän jälkeiset selitykset ovatkin sitten täysin kuulijan vastuulla.
Kun Euroopassa nyt on täydellinen taloudellinen sekasorto, johon muutamaa maata vielä odotellaan, kaikkien johtavien poliitikkojen yhteinen slogan on kasvu. Suomessa tosin on pientä kasvua, josta poliitikot toteavat, että Suomessa kasvu perustuu kotimaiseen kulutukseen. Kerettiläisenä haluaisin kuitenkin kysyä, että mitä hyötyä siitä on? Kasvu kun näyttää aiheuttavan pahenevaa kauppataseen vajausta. Tällä perusteella kasvu siis hyödyttää joitain muita kansantalouksia samalla, kun Suomessa työttömyys kasvaa. Kasvun palvominen johtuu vanhoista kansantalouden teorioista, koska yksikään nobelisti ei ole vielä keksinyt globaalin talouden teorioita. Globaalissa taloudessa näyttävät pätevän Nallen teesit.
Kulutus näyttääkin tässä uudessa taloudessa äänestävän lompakollaan, eli raha ratkaisee. Kuluttajat tekevät itse kulutuspäätökset poliitikkoja kuuntelematta. Ensisijaisesti ostetaan edullisinta ja siinä ei katsota, minkä maan Bruttokansantuotetta (BKT) hankinta kasvattaa. Tässä on kulutukseen perustuvan politiikan Akilleen kantapää Globaalitaloudessa! Euroopassa mahdollisesti aikaansaatu kasvu saattaa siis WTO:n sääntöjen mukaan kasvattaa Kiinan BKT:a niin, kuin on jo tehnytkin. Kun kaikki suuremmat julkiset investoinnit on saatu myös EU:n kilpailutuksen piiriin, niin julkisillakaan investoinneilla ei voida taata oman maan BKT:n kasvua! Urakat saattavat mennä muihin maihin vieraisiin ja vaikka urakoitsija olisikin kotimainen, niin työvoima tulee ulkomailta ja hyvinvointi menee sinne takaisin heidän mukanaan.
Toinen kasvun ongelma on se, että kasvu muuttuu Euroopassa tuotteista palveluihin ikärakenteen muuttumisen myötä. Vanheneva väestä käyttää rahojaan enemmän palveluihin kuin tavaroihin. Nämäkin rahat näyttävät pakenevan veroparatiiseihin! Väestön kasvun väheneminen vähentää osaltaan myös kulutuksen kasvua. Kansallisten rajojen ja oman valuutan poistuminen sekä tavaroiden vapaa liikkuminen ovat pudottaneet täydellisesti pohjan kansallisen kulutuksen autuaaksi tekevästä voimasta. Saksa on tuskallisen oikeassa vaatimalla rakenteellisia uudistuksia ja painottamalla vähemmän kasvua. Julkinen talous on saatava oikeaan suhteeseen suhteessa globaaliin talouteen, jotta tervettä kasvua on mahdollista saada aikaan. Tämä tie merkitsee kuitenkin verta, hikeä ja kyyneleitä. Tämä koskee myös Suomea, jos rakenteita on uudistettu vain siten, että valtio on siirtänyt omia tehtäviään kuntien niskoille. Tällainen rakenteiden uudistaminen herättää monia perusteltuja kysymyksiä. Mihin tarvitaan nykyisen kaltaista valtiorakennetta? Jos ja kun raha ratkaisee niin, mihin sijoittuvat puolueet? Mitä poliittisia ideologioita on mahdollista kustantaa? Onko tulevaisuudessa kuitenkin niin, että pragmatiikka ja asiaosaaminen menevät ideologioiden edelle? Onko pienien maiden otettava käyttöön yritysjohtamisen mallit?

No Comments »

Miksi käki ei kuku?

Siitä alkaen, kun karjalaissiirtolaiset saapuivat Lahteen käet taskussa, olen joka kevät kuullut käen kukkuvan. Vaan enää en sitä kuule. Ei ole puuta käen kukkua. Kaupunki kaatoi kaavoittamaltaan omakotitaloalueelta puut viimeistä risua myöden. Jättivät malliksi muutaman muutamaan räkäisen siemenpuun, jossa ei paljon siemeniä syntynyt. Talven myrskyt tekivät niistäkin selvää. Kaupungin tonttipolitiikasta voi sanoa, että se vie tuhkatkin pesästä. Siinä on ahneus huipussaan, kun ei puun puuta jätetä oman kotinsa rakentajan silmän iloksi.
Ei ole nyt puuta käen kukkua tai linnun laulaa, vaikka erään tuhotun alueen alle jääneen tilan nimi oli Linnunlaulu. Ei pääse käki edes munimaan toisten pesiin, kun ei ole niitä pesiäkään. Pois muuttavat kuin linnut Laihialla. Lentävät alueen yli omat eväät reppuselässä, kun ei löydy siementä syötäväksi. Kun tämä kaupungin autioittaminen näyttää kiihtyvän, niin asukkaiden palvelemiseksi kaupungin olisi syytä tehdä myös kaupunkialueen lintukartta selvittämään, missä lintujen laulua ja käen kukuntaa voi tulevaisuudessa kuunnella.
Toisaalta kaupungin erityisessä suojeluksessa ovat Kariniemen kuuluisat lokit. Puiden kaataminen ei niitä kiusaa, koska ne eivät pesi puissa. Ne pesivät maassa veden lähellä ellei suorastaan sylissä Kariniemessä. Siellä niiden pesintäpaikka on kuin lentotulialus, josta voi suorittaa satamaan syöksypommituksia ja ryöstöretkiä. Eihän se lokin paska mikään tappava ase ole, mutta kiusallinen kyllä. Toista se on jos lehmät pesisivät puissa ja lentäisivät. Kyllä silloin olisi satamassakin baskeripäisiä hajuhaitalla varustettuja kulkijoita.
Nyt on sitten selvitetty totuus lohikäärmeistäkin. Niiden vatsat tuottivat aikoinaan niin paljon metaania, että koko maapallon metaanipäästöt eivät ole vieläkään samaa luokkaa. Metaanihan on palava kaasu ja jotenkin lohikäärmeet pierujen lomassa puhalsivat kaasua sieraimistaan. Jotenkin staattisen sähkön avulla ne sytyttivät sen palamaan ja saivat aikaan kovat lieskat. Mikäli on uskomista teorioihin ilmaston lämpenemisestä, niin ilmeisesti lohikäärmeet kaasupäästöillään sulattivat jääkaudet ja paljastivat Suomenkin suomalaisten elettäväksi. Lämpeneminen sai myös metsät kasvamaan, joten kyllä niitä pitäisi jotenkin kunnioittaa.
Kaupunki repii tonteista niin kovat hinnat, että kyllä niille voisi jonkun puunkin jättää. Karistoa katsellessa näille hakkuualoille kasva ensin vatukko, sitten tulee risukko, sitten alkaa tunkea koivua ja vasta parinkymmenen vuoden päästä kuusia. Siinä menee käellä aikaa odotellessa ja uusilta käkisukupolvilta ehtyy perinnetieto menneiden metsien löytämiseksi.

No Comments »

Nokia, Nokia, Nokia

Hankin ensimmäisen mobiilipuhelimen jo 1982. Silloinen puhelin oli ns. tangentti puhelin, eli se oli tuunattu sotilaspuhelin. Akkua kannettiin toisessa kädessä ja luuri oli toisessa. Kun puhuttiin, painettiin tangenttikatkaisija alas ja kuunneltaessa se vapautettiin. Kehitys oli kuitenkin hirmuisen nopeaa. Kenkäpuhelin tuli markkinoille nopeasti. Siinä oli akku ja puhelin yhdistetty toisiinsa. Laite jatkoi valtavan nopeaa kehitystään, mutta puhelimien valmistajien oli tehtävä myös ohjelmat itse. Yleisin kommunikointi väline oli tuolloin telefax. Netti ja sähköposti alkoivat kehittyä vasta aika paljon myöhemmin. Applen ensimmäinen pöytätietokone tuli markkinoille Suomessa samoihin aikoihin 1980-luvun alussa. Ensimmäisen laitteen muisti oli 64 kt ja siinä oli vakiona taulukkolaskentaohjelma.
Teknologiavetoinen Nokia ymmärsi jo melko alussa, että kilpailijoiden haastaminen edellytti tuotekehityksen lisäksi tehokasta ja joustavaa tuotantoa. Pääosa silloisista kilpailijoista pyrki tekemään itse kaikki alusta loppuun itse ja omissa tiloissa. Verkostovalmistaminen oli niille erittäin vaikeaa ja siihen siirtyminen olisi kestänyt hyvin pitkään. Laajan alihankintaverkoston käytön joustavuus oli teknologinen valtti markkinoilla. Verkosto pystyi tuottamaan uusia malleja kilpailijoita nopeammin ja se myös sopeutui töyssyihin tiellä nopeammin. Kilpailijoiden lomautukset ja irtisanomiset markkinoiden notkahtaessa olivat hyvin hitaita ja tulosta syöviä.
Asiakkaiden ruokahalu lisääntyi tekniikan kehittyessä. Puhelimilta alettiin vaatia yhä useampia toimintoja. Tämä edellytti ohjelmistopuolen valtavaa kasvattamista. Hiljalleen alkoi kehittyä myös Internet ja sen myötä ohjelmistotuotanto. Voidaan siis puhua mobiilipuhelinteollisuuden kolmesta sukupolvesta. Kolmanteen sukupolveen mukaan tuli sellaiset haastajat kuin esimerkiksi Samsung. Se oli ohjelmistojen osalta samassa tilanteessa kuin Nokia tuotannon osalta markkinoille tullessaan. Tuotantotekniikka ja komponentit olivat pitkälle kehittyneitä ja niitä sai vapaasti markkinoilta. Internetin kehittäjät olivat kehittäneet myös sopivia ohjelmistoja, joten niiden tuotekehittelyynkään ei tarvinnut enää panostaa.
Nopean kopioinnin tekniikka on kautta teollisen historian ollut aina nopein ja halvin tie markkinoille. Näin on myös käynyt kännykkäteollisuudessa. Tästä johtuvat jatkuvat patenttiriidat. Nyt alkaa näyttää vahvasti siltä, että patentit eivät suojaa riittävästi patentinhaltijoita. Tai sitten korvaukset ovat liian pieniä. Korvaukset patenttikiistoissa ja lisenssiriidoissa ovat ostajalle tuotekehityskustannuksia. Ne eivät kuitenkaan korvaa tuotekehitykseen uhrattua aikaa. Nykyisessä valtavan nopeassa teknologian kehityksessä aika on määräävä tekijä. Tämä nähdään nyt Nokian tilanteessa. Asiakkaiden vaatimusten kasvu, kilpailijoiden kilpailuvalttien jatkuva seuraaminen ja tulevaisuuden kehityksen tutkiminen ovat ainoita keinoja pysyä kilpailussa edes muiden rinnalla. Vanhan sanonnan mukaan on juostava pysyäkseen edes paikallaan.
Nokian nykyisessä tilanteessa on kaksi tärkeää vaihetta. Ensinnä on saavutettava muiden taso, jotta pystytään pitämään kohtuullinen markkina-asema. Lisäksi on pystyttävä tekemään tulosta, jotta on mahdollista panostaa tuotekehitykseen. Jos halutaan vallata takaisin johtava markkina-asema, tarvitaan kuitenkin visio seuraavaan sukupolveen. Toisin sanoen on nähtävä pidemmälle kuin, mitä kilpailijat näkevät nyt. Samsungin huikea tulos on tehty ”peesaamalla”, kun Nokian kovat tulokset tehtiin aikoinaan uraauurtavalla tuotekehityksellä. Visioista riippuu nyt se, tuleeko Nokiasta peesaaja vai jälleen edelläkävijä puhelinteknologiassa. Pitää kuitenkin muistaa, että suurimman markkinaosuuden saavuttaminen ja sen pitäminen on kallista puuhaa. Toisena oleminen saattaa jopa antaa parhaan tuloksen. Analyytikkoja kiinnostaa markkinaosuus, mutta osakkeenomistajia osakkeen arvo ja osingot. Tuloksen teko on optimointia. Markkinaosuudet syntyvät siinä sivussa, jos ovat syntyäkseen.

No Comments »

WP Login