Tarvitaanko kunnallisia valtuustoja?

Kuntaliitokset ja kuntauudistus ovat päivän kuuma peruna poliittisessa ja muussakin keskustelussa. Kuten tavallista asiaa tarkastellaan tiedolla, joka kattaa muutaman vuoden taaksepäin eikä juuri lainkaan eteenpäin. Toivo Pihlajamäki on julkaissut vuonna 2010 tutkimuksen Kuntarakenne murroksessa. Siinä tarkastellaan kuntajärjestelmän kehitystä pitkällä aikavälillä niin eteen- kuin taaksepäinkin. On selvää, että siitä kun kuntajärjestelmän voidaan katsoa alkaneen, muutos toimintaympäristössä on sanoin kuvaamaton.
Vuosina 1865 ja 1873 annetuilla asetuksilla kunnallishallituksesta maalla ja asetuksella kunnallishallituksesta kaupungissa korvattiin siihenastinen virkamiesvaltainen paikallishallinto alueella asuvien itsehallintoon perustuvalla järjestelmällä ja erotettiin myös maaseutualueilla maalliset tehtävät kirkollisista tehtävistä. Nykyaikaisen kunnallishallinnon katsotaan tulleen perus¬tetuksi noilla asetuksilla. Tämän jälkeen lainsäädäntö on kehittynyt huikeasti. Nyt kuitenkin on perusteltua kysyä, korvattiinko virkamiesvalta paikallishallinnoissa, vai onko se lisääntynyt?
Tänä vuonna ja tässä hetkessä näyttää vahvasti siltä, että jossain vaiheessa reaalinen maailma ja poliittinen päätöksenteko ovat lähteneet eri raiteille. Tämä kehitys heijastuu monin tavoin myös kuntiin. Kuntien tärkein päättävä elin eli valtuusto on yhä monimutkaisempien asioiden ja päätösten vanki. Lisäksi eduskunta sanelee kunnille yksipuolisesti yhä uusia tehtäviä. Kuinka kunnallinen hallinto reagoi yhä enemmän erikoistietoja ja osaamista vaativiin ratkaisuihin? Ahkeralla konsulttien käytöllä? Tämä puolestaan antaa aiheen epäillä, että organisaatiotkaan eivät enää kykene vastaamaan kaikkiin hallinnollisiin ongelmiin.
Niin valtuustojen- kuin eduskuntavaalien ehdokkaat nimetään puolueissa julkisen näkyvyyden perusteella. Heitä ei siis valita yleensä taitojensa perusteella. Useimmissa tapauksissa tämä merkitsee myös sitä, että yhteys äänestäjiin jää hyvin näennäiseksi.. Jos nykyistä tilannetta verrataan vaikkapa vielä tilanteeseen 1950-luvulla, niin ero on melkoinen. Silloin suurin osa äänestäjistä tunsi edustajansa ja saattoi vaihtaa mielipiteitä kasvokkain. Nyt edustajat eivät vastaa edes sähköposteihin – paitsi ennen vaaleja tietenkin. Tämä on demokratian ensimmäinen sudenkuoppa. Kansa ei siis valitse edustajiaan, vaan sen tekevät puolueet.
Valtuustojen päätöksenteko on myös muodostunut eräänlaiseksi hit and run-toiminnaksi. Päätetään vain yksittäisistä asioista. Suurimmalla osalla valtuutettuja ei ole aikaa eikä riittävää osaamista paneutua yhä monimutkaisempiin ongelmiin. Tämä on johtanut siihen, että mielipidevaikuttajat, jotka ovat yleensä asioita valmistelevia viranhaltijoita, ovat saaneet ylimääräistä valtaa. Tällainen subjektiivinen valta kaventaa selvästi demokratiaa. Lahdessa se näkyy monina kiistoina ja niiden pohjalta tehtyinä valituksina. Ei ole ollut aikaa/halua ottaa huomioon kuntalaisten mielipiteitä.
Sveitsissä monista asioista päätetään vielä torilla kättä nostamalla. Siellä siis pidetään neuvoa antavia kansanäänestyksiä eli kuunnellaan kansan mielipiteitä. Ja Sveitsillä menee hyvin! Nykytekniikalla on mahdollista järjestää neuvoa antavia äänestyksiä helpomminkin vaikka päivittäin käyttämällä tietotekniikkaa. Vastustus on kuitenkin ollut kova. Vastustajia ovat nimenomaan valtaapitävät itse, koska he ovat peloissaan valtansa menettämisestä. No ei tämäkään järjestelmä takaa parasta mahdollista lopputulosta, mutta se lisää ehdottomasti demokratiaa. Tai pitää yllä sen rippeitä. Byrokratiasta on tullut demokratian korkein negatiivinen potenssi!
Rakennetaanko toriparkki vai korjataanko homeiset rakennukset? Rakennetaanko kallis vai halpa ohitie? Pitäisikö keskustan liikenne poistaa ja rauhoittaa jalankulkijoille? Onko oikein hakata puusto pois myytäviltä tonteilta niin, ettei linnulla ole laulupuuta? Näistä keskustellaan netissä ja lehden palstoilla, mutta välittääkö kukaan? Voimmeko luottaa virkamiesten vakuutteluihin rahoitusjärjestelyistä, vai menevätkö kaikki investoinnit kuitenkin veronmaksajien piikkiin? Onko kanttia järjestää tällaisista asioista neuvoa-antava nettiäänestys? Jos joku väittää, että se ei onnistu teknisesti, niin voin kertoa, että kyllä onnistuu.

Comments are closed.


WP Login