Palomuuri

Viime aikoina ovat ministerit yksi toisensa jälkeen toistelleet sanaa palomuuri ja sen tärkeyttä euron puolustamisessa. Palomuuri on tunnettu lähinnä tietokoneista, mutta mitä se tarkoittaa euron suojelemisen yhteydessä, ei liene monellekaan selvää. Palomuurin torjuntavoima vihamielisiä viiruksia vastaan perustuu pysyvään vakuusrahastoon (EVM). Rahasto lainaa rahaa markkinoilta ja lainaa sitä edelleen vaikeuksissa oleville jäsenmaille. Lainojen takaajina toimivat jäsenmaat.
Koska talouden kuntoon saattaminen valtakunnan tasolla on pitkäkestoinen prosessi, niin myös laina-ajat ovat pitkiä. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että riskit laukeavat mahdollisesti vasta silloin, kun nyt siitä päättävät ovat jo eläkkeellä tai poistuneet päätöksenteosta lopullisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että todelliset vastuunkantajat ovat tulevia sukupolvia, jotka syksyllä tallaavat koulujen ensimmäisille luokille. Kyse onkin siis perinnön jättämisestä tuleville sukupolville.
Vastuunkanto ja vastuullisuus ovat myös tässä yhteydessä käytettyjä sanoja. Todelliset vastuunkantajat eivät siis ole nyt päätöksiä tekevät poliitikot. Sillä ei lopputuloksen kannalta siis ole mitään merkitystä, että nyt kiistellään riskien suuruudesta ja vastuullisuudesta samoissa yhteyksissä. Riskien ennustaminen on mahdotonta, koska riskien laukeaminen on niin kaukana tulevaisuudessa. Historian valossa voi todeta, että riskien lauetessakin, niitä siirretään eteenpäin seuraaville sukupolville jne. Ennustettavissa olevassa tulevaisuudessa voi myös tapahtua sellaisia muutoksia maailmantaloudessa, jotka muuttavat radikaalisti nykyisiä suunnitelmia.
Mikä on sitten teoreettinen riski Suomelle. Eri tahoilta asioita katsovat ovat heitelleet ilmaan erilaisia summia. Eräs tällainen haarukka on 28 – 30 miljardia euroa. Kaikki nyt esille tulleet summat ovat pelkkää mutua, koska ei ole tiedossa, kuinka paljon rahaa tullaan käyttämään. EVM:n suuruus asettaa jonkinlaisen maksimin. Tämäkin on arvailua, koska ei tiedetä, kuinka suuri korko on esimerkiksi 25 – 30 vuoden kuluttua. Takaajina toimivien valtioiden luottokelpoisuudet poikkeavat melkoisesti toisistaan ja se puolestaan vaikuttaa korkojen suuruuteen.
Korko onkin eräs tutkijaa ihmetyttävä seikka tässä yhtälössä. On käänteistä logiikkaa, kun heikoimman luokituksen maille asetetaan kaikkein korkeimmat korot. Loogisesti tästä seuraa se, että rahoittajat ampuvat itseään jalkaan, kun korkeilla koroille edelleen pahentavat kohdemaiden asemaa. Samaa politiikkaa pankit harjoittavat myös yritysten rahoituksessa. Loogisempaa olisi juuri päinvastainen toiminta. Niille, joilla on heikko maksukyky, korkojen pitäisi olla hyvin matala, jotta niillä olisi paremmat mahdollisuudet selvitä hengissä. Hyvin maksukykyisille puolestaan korot pitäisi asetta maksukyvyn mukaan eli korkeammiksi. Tätä ongelmaa pyrkii EVM ratkaisemaan.
Riittävän suurella vakavaraisuusolettamalla EVM pyrkii lainaamaan rahaa markkinoilta mahdollisimman edullisella korolla ja välittämään sitä hädässä oleville maille pienellä marginaalilla. Takaajapoolin eli takaajamaiden riski piilee siinä, noudattaako velkaantunut maa sopimuksen ehtoja ja saattaa taloutensa sellaiseksi, että se markkinoilta luottoa riittävän edullisesti. Jonkinlaisen kuvan riskien mahdollisesta toteutumisesta antaa Kreikan vaalien jälkeinen toiminta. Lainaa saaneet voivat käyttäytyä aina Argentiinan tavoin ja omien lakiensa puitteissa yksinkertaisesti kieltäytyä maksamasta velkojaan.
Koko euron kriisistä syytetään Yhdysvalloista alkanut alkuräjähdystä. Se on kuitenkin tosiasioiden vääristelyä. Euroopan Unionia synnytettäessä Saksa ja Ranska näyttivät holtittomuus esimerkkiä muille jäsenille. Haasteen ottivat vastaan hanakimmin Välimeren maat. Näistä holtittomimmaksi paljastui Kreikka jo paljon ennen Yhdysvaltain pankkikriisiä. Euroa käyttöönotettaessa siihen liittyvien maiden budjettirakenteet olivat hyvin etäällä toisistaan. Asiasta kyllä varoiteltiin, mutta euroeuforia oli niin kova, että neuvoja ei kuunneltu. Nuorena viikon ryypiskelystä selviää päivän krapulalla. Euroopassa kymmenen vuoden hummailusta saattaa seurata 30 vuoden krapula.
P.S. Viimeksi tänään 30.3.12 aamu-tv:n ohjelmassa esitettiin, että EVM maksaa korkoa. Tämä ei pidä paikkaansa. Kyseessä on takaus ja takauksille ei makseta korkoa. EVM lainaa jäsenvaltioille rahaa ja perii siitä hyvin pienen marginaalin. Suurin osa siitä menee kuluihin. Mahdolliset korkotuotot puretaan ilmeisesti vasta, jos EVM joskus tulevaisuudessa puretaan. Samoin on kerrottu, että Suomi on saanut Kreikalta 40 milj. euroa korkoa. Onko se maksettu rahana valtion kassaan, vai onko se edelleen saatava lainasaatavan lisäksi???

Comments are closed.


WP Login