Työn tarjonta

VATT:en tuleva pääjohtaja esitti TV:n haastattelussa tiukkana kantanaan, että ammattitaitoisen työvoiman tarjonta lisää investointeja ja yritysten perustamisia. Yleisimpiin talousteorioihin suhteutettuna tämä on käänteistä logiikkaa. Tämä edustaa työntöteoriaa, kun yleiset talousteoriat edustavat vetoteoriaa. Kulutusta ja sen aiheuttamaa kysyntää on yleisesti pidetty talouden käynnistävä voimana, joka synnyttää yrityksiä ja työpaikkoja. Näiden ehtona on myös kansainvälinen kilpailukyky.
Todisteluja voi Vartiaisen teoriaa vastaan löytää käytännön toimintaympäristöstä runsaasti. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Nokiaa. Nokia loi Suomeen runsaasti tieto-taitoa, joka toi maahan alan investointeja ja loi runsaasti työpaikkoja. Tätä kautta kesti reilut kymmenen vuotta, mutta sen kuluessa Suomi menetti kilpailukykynsä ja IT-alan toiminta alkoi siirtyä halvempiin maihin. Tieto-taito ja osaaminen siis pystyttiin hyvin helposti siirtämään uusiin maihin, joissa työvoiman osaaminen ei ollut likikään samalla tasolla kuin Suomessa. Sen sijaan kilpailukyvyn luominen tai tuominen Suomeen ei ollutkaan yhtä helppoa.
Vaikka nokialaisen infran raunioille on syntynyt runsaasti uusia yrityksiä, niin ammattilaisia on suurin joukoin työttömänä ja myös siirtynyt yritysten ja työpaikkojen perässä muihin maihin. Sen sijaan Vartiaisen esittämälle väitteelle ei ole lainkaan perusteluja. Loogisesti ajatellenhan hänen väitteensä merkitsee sitä, että työttömyys esimerkiksi akateemisilla aloilla olisi mahdottomuus. Se on kuitenkin päinvastoin lisääntymässä nopeasti. Jopa tohtoreita on työttömänä.
Toisaalta olisi myös nykyisessä tilanteessa syytä miettiä erialojen työpaikkojen kansantaloudellista merkitystä. Tätä voidaan kuvata myös jalostusasteena eli kuinka suuren tuoton työpaikka tuottaa kansantalouteen. Jos tällä hetkellä verrataan mekaanisen metsäteollisuuden ja IT-alan kansantaloudellista arvoa keskenään, niin mekaanisen metsäteollisuuden kotimaisuusaste on yli 90 %. Sen sijaan IT-alan kotimaisuusaste on vain noin 15 %. 85 % on komponenttien tuontia muista maista. Tämä on suoraan verrannollinen kansantalouden velkaantumiseen.

Comments are closed.


WP Login