Kasvun esteet

Julkinen valta pääministerin johdolla suorastaan painostaa yrityksiä kasvamaan. Esteitä kasvulle on kuitenkin hyvin monia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suoritettiin vuosituhannen vaihteessa monivuotinen tutkimus, jolla pyrittiin selvittämään puutuoteteollisuuden vientimahdollisuuksia ja halukkuutta. Tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2000 (The Case Study of Learning Wood Region-project). Rahoittajana toimi mm. ESR. Lopputulos oli melko masentava. Yritykset eivät olleet halukkaita vientiin. ”Kun menee hyvin, niin menkööt”. Toinen tekijä viennin aloittamisen esteenä oli se, että yritykset olivat liian pieniä. Yksi vientiyksikkö on rekkakuorma ja sellaisen tekeminen saattoi näiltä yrityksiltä kestää pari viikkoa.
Ne, joilla ei ole käytännön kokemusta teollisuuden vientitoiminnasta, ajattelevat helposti, että kasvu on kiinni vain tahdosta. Suomessa on kuitenkin hyvin monia esteitä, jotka voi kiteyttää sanontaan: maantieteelle emme voi mitään. Ryhtyäkseen vientiin yritys tarvitsee riittävän suuret kotimarkkinat. Useimmilla teollisuuden aloilla vienti ei saisi ylittää 50 % tuotannosta: tämän lisäksi vientimaita tulisi olla useampia, jotta eri alueiden suhdanteet eivät vaikuttaisi liikaa yrityksen toimintaan. Kaikki nämä ehdot täyttyäkseen vaativat suurta volyymia, joka suomalaisessa ympäristössä edellyttää EU-luokituksen mukaan keskisuurta yritystä, mutta joka suomalaisesta perspektiivistä on jo suuryritys.
Tutkimuksessa selvisi myös, että yli 90 % yrityksistä oli suurten ikäluokkien johtamia ja omistamia. Ikärakenne ei houkutellut laajentamaan yritystä ja kielitaidottomuus vielä vähensi halukkuutta. Odoteltiin hiljalleen eläkkeelle lähtöä. Tilanne voidaan yleistää laajemminkin koskemaan suomalaisia teollisia pk-yrityksiä. Useissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että tällaisia yrityksiä on noin 70 000 ja niistä vain noin kolmanneksella on jatkaja tiedossa. Mikäli pahin skenaario toteutuu, tulee Suomen elinkeinorakenne muuttumaan radikaalisti suuren osan teollisista pk-yrityksistä lopettaessa toimintansa.
Mikäli sukupolvenvaihdos onnistuu, niin mahdollisuudet ja edellytykset kasvulle ovat erittäin hyvät. Eläköityvät yrittäjät perustivat yrityksen käden taitojen varaan. Nykyiset ikäluokat ovat puolestaan kielitaitoisempia ja kansainvälisempiä. Heiltä voi löytyä tahtoa laajentua ja kansainvälistyä etenkin, jos he pääsevät hyppäämään liikkuvaan junaan. Viimeisimpien kannanottojen perusteella TEM kuitenkin katsoo, että sukupolvenvaihdos on markkinatalouden asia, eikä siinä tarvita yhteiskunnan ohjausta. Minun väitöstutkimukseni kuitenkin todistaa toista. Luopuvat yrittäjät eivät halua eivätkä osaa käyttää nettipalveluja hyväkseen mahdollisia jatkajia etsiessään. Suuret ikäluokat haluavat pitää korttinsa piilossa eli kuten Englannissa sanotaan close to chest. Heillä ei ole ollut tapana levitellä yrityksensä tietoja ympäriinsä. Yrityksen arvon puolueeton arvioiminen on myös useille tuskallisen vaikeaa.
Mikäli suurin osa teollista tuotantoa maasta katoaa, niin elinkeinorakenne muodostuu täysin uudeksi ja yksipuoliseksi. Useiden hallitusten toive palveluyhteiskunnasta toteutuu, mutta mitä tapahtuu silloin hyvinvointisuomelle? Esimerkkinä voisi toimia vaikkapa Kreikka. Kreikka vie maataloustuotteita ja palvelee turisteja. Kreikan elinkeinorakenne on siis yksipuolinen, eikä teollista toimintaa juuri ole. Suomen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää hyvin monipuolista elinkeinorakennetta sekä mahdollisimman paljon vientiä. Turismi kasvaa lähinnä Venäjän suunnasta, mutta sitäkin halutaan rajoittaa taistelemalla venäjän kielen opetusta vastaan.
Suomelta näyttää valitettavasti puuttuvan visio, missio, eikä strategiaa voi suunnitella ilman niitä. Puheissa paljon toistuva hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen on jonkinlainen visio, mutta kuntauudistus ei ole se ainut strategia, jolla visio voidaan toteuttaa. Tarvitaan paljon laaja-alaisempi strategia vision toteuttamiseksi. Tähän tarvitaan poikkitieteellistä asiantuntemusta. Pelkkä poliittinen tahto tai tahdottomuus eivät riitä!

Comments are closed.


WP Login