Väistötila

Kun väistämätön tulee vastaan, niin viranomaiset keksivät uusia mielenkiintoisia selviämismuotoja ja sanoja. Eräs tällainen on väistötila. Se on hieno sanauutuus. Kielessämmehän on tosin monia muitakin sanoja ilmaisemaan väistöä. On mm. väistöliike, jota käytetään monissa vaaratilanteissa. Väestösuoja on myös eräänlainen väistötila. Tosin nykymaailmassa ei ole oikein tarkkaa tietoa siitä, mitä siellä väistetään. Niinpä ne näyttävät olevan täynnä erilaista romua tai toimivat yritysten varastotiloina. Olen itsekin käyttänyt väistötilaa. Kun en jaksanut juosta panssarivaunujen rinnalla, niin syöksyin piiloon lähimpään pusikkoon. Siellä sitten odotin vaunujen paluuta ja juoksin niiden rinnalla kotipesälle. Vähitellen kuitenkin jaksoin juosta myös koko matkan.
Väistötila ei ole ainoastaan ihmisten keksimä tila. Supikoirien väistötila on lähin pensas. Kun ne kohtaavat väistämättömän, niin ne työntävät päänsä lähimpään pensaaseen. Tosin takamus jää turvattomaksi, mutta sehän ei näekään väistämätöntä vaaraa. Liekö tämä ollut viranomaisten ja poliitikkojen esimerkkinä, kun ne kohtaavat väistämättömiä ongelmia. Työnnetään pää pensaaseen ja ollaan vaiti. Mikäli joku sitten kuitenkin repii takamuksesta pään pois pensaasta, niin sitten aletaan puhua hepreaa eli hibrua. Tämä puolestaan on peräisin yliopistoistamme. Ohjaajani neuvoi minua kirjoittamaan tieteellistä raporttia ja tähdensi, että pitää esittää asiat niin, että mahdollisimman harva ymmärtää. Silloin pidetään fiksuna ja saa ympäristön kunnioituksen.
Nyt Suomea on kohdannut väistämätön rahapula. Jo 1990-luvun laman aikana hallitus ja eduskunta huomasivat, että pitää vetäytyä väistötilaan. Alettiin siirtää kunnille valtion omia velvoitteita aivan kuin vaivihkaa. Luvattiin kyllä korvata vaivannäkö, mutta pian huomattiin, että on helpompi olla velkaa kunnille kuin ulkomaisille rahoittajille. Nyt ollaan jälleen samassa jamassa. On vetäydytty väistötilaan ja sumuverhona toimii kaiken parantava kuntauudistus. Nykyinen poliitikkosukupolvi voi hyvin olla tässä väistötilassa eläköitymiseensä asti. Tämän kokoluokan virheet paljastuvat vasta vuosikymmenien päästä. Näinhän kävi haaveelle hyvinvointivaltiosta. Koska veroja ei voinut laittaa valtion maksettavaksi, kuten kommunistit halusivat, niin rahat pääsivät loppumaan.
Vastuun kantaminen ja hyvinvointivaltiosta hokeminen ovat se pusikko, jonne päänsä työntämällä poliitikot katsovat olevansa turvassa. Vaara on kuitenkin olemassa, että oppositio tuikkaa persuksen tuleen ja siinä yhteydessä voi syttyä vielä se pusikkokin. Siitä puolestaan seuraa metsäpalo, joka nyt jo riehuu valtoimenaan Kreikassa. Nyt olisi vain uskottava, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eläkeiän nostaminen ei auta ellei ole työpaikkoja. Teolliset työpaikat häviävät kiihtyvällä vauhdilla sellaisiin maihin, joissa tehdään työtä enemmän. Tehokkuuden nostaminen ei täällä auta, koska se vähentää työpaikkoja automaation eduksi. Otsasi hiessä on sinun leipäsi syötävä! Jossain on sanottu näin. En ihan tarkkaan muista missä, mutta kristillisten puolue ehkä muistaa.
Vaikka ollaan pää pensaassa, niin se ei estä tosiasioiden miettimistä ja keinojen etsimistä. Ensin pitää hyväksyä yhtälön faktat ennen, kuin yhtälön voi ratkaista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on valitettavan niin paljon subjektiivisia saavutettuja faktoja, että rahat eivät niihin enää riitä.

Comments are closed.


WP Login