Archive for helmikuu, 2012

Työn tarjonta

VATT:en tuleva pääjohtaja esitti TV:n haastattelussa tiukkana kantanaan, että ammattitaitoisen työvoiman tarjonta lisää investointeja ja yritysten perustamisia. Yleisimpiin talousteorioihin suhteutettuna tämä on käänteistä logiikkaa. Tämä edustaa työntöteoriaa, kun yleiset talousteoriat edustavat vetoteoriaa. Kulutusta ja sen aiheuttamaa kysyntää on yleisesti pidetty talouden käynnistävä voimana, joka synnyttää yrityksiä ja työpaikkoja. Näiden ehtona on myös kansainvälinen kilpailukyky.
Todisteluja voi Vartiaisen teoriaa vastaan löytää käytännön toimintaympäristöstä runsaasti. Esimerkkinä voidaan käyttää vaikkapa Nokiaa. Nokia loi Suomeen runsaasti tieto-taitoa, joka toi maahan alan investointeja ja loi runsaasti työpaikkoja. Tätä kautta kesti reilut kymmenen vuotta, mutta sen kuluessa Suomi menetti kilpailukykynsä ja IT-alan toiminta alkoi siirtyä halvempiin maihin. Tieto-taito ja osaaminen siis pystyttiin hyvin helposti siirtämään uusiin maihin, joissa työvoiman osaaminen ei ollut likikään samalla tasolla kuin Suomessa. Sen sijaan kilpailukyvyn luominen tai tuominen Suomeen ei ollutkaan yhtä helppoa.
Vaikka nokialaisen infran raunioille on syntynyt runsaasti uusia yrityksiä, niin ammattilaisia on suurin joukoin työttömänä ja myös siirtynyt yritysten ja työpaikkojen perässä muihin maihin. Sen sijaan Vartiaisen esittämälle väitteelle ei ole lainkaan perusteluja. Loogisesti ajatellenhan hänen väitteensä merkitsee sitä, että työttömyys esimerkiksi akateemisilla aloilla olisi mahdottomuus. Se on kuitenkin päinvastoin lisääntymässä nopeasti. Jopa tohtoreita on työttömänä.
Toisaalta olisi myös nykyisessä tilanteessa syytä miettiä erialojen työpaikkojen kansantaloudellista merkitystä. Tätä voidaan kuvata myös jalostusasteena eli kuinka suuren tuoton työpaikka tuottaa kansantalouteen. Jos tällä hetkellä verrataan mekaanisen metsäteollisuuden ja IT-alan kansantaloudellista arvoa keskenään, niin mekaanisen metsäteollisuuden kotimaisuusaste on yli 90 %. Sen sijaan IT-alan kotimaisuusaste on vain noin 15 %. 85 % on komponenttien tuontia muista maista. Tämä on suoraan verrannollinen kansantalouden velkaantumiseen.

No Comments »

Kasvun esteet

Julkinen valta pääministerin johdolla suorastaan painostaa yrityksiä kasvamaan. Esteitä kasvulle on kuitenkin hyvin monia. Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa suoritettiin vuosituhannen vaihteessa monivuotinen tutkimus, jolla pyrittiin selvittämään puutuoteteollisuuden vientimahdollisuuksia ja halukkuutta. Tutkimusraportti julkaistiin vuonna 2000 (The Case Study of Learning Wood Region-project). Rahoittajana toimi mm. ESR. Lopputulos oli melko masentava. Yritykset eivät olleet halukkaita vientiin. ”Kun menee hyvin, niin menkööt”. Toinen tekijä viennin aloittamisen esteenä oli se, että yritykset olivat liian pieniä. Yksi vientiyksikkö on rekkakuorma ja sellaisen tekeminen saattoi näiltä yrityksiltä kestää pari viikkoa.
Ne, joilla ei ole käytännön kokemusta teollisuuden vientitoiminnasta, ajattelevat helposti, että kasvu on kiinni vain tahdosta. Suomessa on kuitenkin hyvin monia esteitä, jotka voi kiteyttää sanontaan: maantieteelle emme voi mitään. Ryhtyäkseen vientiin yritys tarvitsee riittävän suuret kotimarkkinat. Useimmilla teollisuuden aloilla vienti ei saisi ylittää 50 % tuotannosta: tämän lisäksi vientimaita tulisi olla useampia, jotta eri alueiden suhdanteet eivät vaikuttaisi liikaa yrityksen toimintaan. Kaikki nämä ehdot täyttyäkseen vaativat suurta volyymia, joka suomalaisessa ympäristössä edellyttää EU-luokituksen mukaan keskisuurta yritystä, mutta joka suomalaisesta perspektiivistä on jo suuryritys.
Tutkimuksessa selvisi myös, että yli 90 % yrityksistä oli suurten ikäluokkien johtamia ja omistamia. Ikärakenne ei houkutellut laajentamaan yritystä ja kielitaidottomuus vielä vähensi halukkuutta. Odoteltiin hiljalleen eläkkeelle lähtöä. Tilanne voidaan yleistää laajemminkin koskemaan suomalaisia teollisia pk-yrityksiä. Useissa tutkimuksissa on lisäksi todettu, että tällaisia yrityksiä on noin 70 000 ja niistä vain noin kolmanneksella on jatkaja tiedossa. Mikäli pahin skenaario toteutuu, tulee Suomen elinkeinorakenne muuttumaan radikaalisti suuren osan teollisista pk-yrityksistä lopettaessa toimintansa.
Mikäli sukupolvenvaihdos onnistuu, niin mahdollisuudet ja edellytykset kasvulle ovat erittäin hyvät. Eläköityvät yrittäjät perustivat yrityksen käden taitojen varaan. Nykyiset ikäluokat ovat puolestaan kielitaitoisempia ja kansainvälisempiä. Heiltä voi löytyä tahtoa laajentua ja kansainvälistyä etenkin, jos he pääsevät hyppäämään liikkuvaan junaan. Viimeisimpien kannanottojen perusteella TEM kuitenkin katsoo, että sukupolvenvaihdos on markkinatalouden asia, eikä siinä tarvita yhteiskunnan ohjausta. Minun väitöstutkimukseni kuitenkin todistaa toista. Luopuvat yrittäjät eivät halua eivätkä osaa käyttää nettipalveluja hyväkseen mahdollisia jatkajia etsiessään. Suuret ikäluokat haluavat pitää korttinsa piilossa eli kuten Englannissa sanotaan close to chest. Heillä ei ole ollut tapana levitellä yrityksensä tietoja ympäriinsä. Yrityksen arvon puolueeton arvioiminen on myös useille tuskallisen vaikeaa.
Mikäli suurin osa teollista tuotantoa maasta katoaa, niin elinkeinorakenne muodostuu täysin uudeksi ja yksipuoliseksi. Useiden hallitusten toive palveluyhteiskunnasta toteutuu, mutta mitä tapahtuu silloin hyvinvointisuomelle? Esimerkkinä voisi toimia vaikkapa Kreikka. Kreikka vie maataloustuotteita ja palvelee turisteja. Kreikan elinkeinorakenne on siis yksipuolinen, eikä teollista toimintaa juuri ole. Suomen kaltainen hyvinvointiyhteiskunta edellyttää hyvin monipuolista elinkeinorakennetta sekä mahdollisimman paljon vientiä. Turismi kasvaa lähinnä Venäjän suunnasta, mutta sitäkin halutaan rajoittaa taistelemalla venäjän kielen opetusta vastaan.
Suomelta näyttää valitettavasti puuttuvan visio, missio, eikä strategiaa voi suunnitella ilman niitä. Puheissa paljon toistuva hyvinvointiyhteiskunnan säilyttäminen on jonkinlainen visio, mutta kuntauudistus ei ole se ainut strategia, jolla visio voidaan toteuttaa. Tarvitaan paljon laaja-alaisempi strategia vision toteuttamiseksi. Tähän tarvitaan poikkitieteellistä asiantuntemusta. Pelkkä poliittinen tahto tai tahdottomuus eivät riitä!

No Comments »

Väistötila

Kun väistämätön tulee vastaan, niin viranomaiset keksivät uusia mielenkiintoisia selviämismuotoja ja sanoja. Eräs tällainen on väistötila. Se on hieno sanauutuus. Kielessämmehän on tosin monia muitakin sanoja ilmaisemaan väistöä. On mm. väistöliike, jota käytetään monissa vaaratilanteissa. Väestösuoja on myös eräänlainen väistötila. Tosin nykymaailmassa ei ole oikein tarkkaa tietoa siitä, mitä siellä väistetään. Niinpä ne näyttävät olevan täynnä erilaista romua tai toimivat yritysten varastotiloina. Olen itsekin käyttänyt väistötilaa. Kun en jaksanut juosta panssarivaunujen rinnalla, niin syöksyin piiloon lähimpään pusikkoon. Siellä sitten odotin vaunujen paluuta ja juoksin niiden rinnalla kotipesälle. Vähitellen kuitenkin jaksoin juosta myös koko matkan.
Väistötila ei ole ainoastaan ihmisten keksimä tila. Supikoirien väistötila on lähin pensas. Kun ne kohtaavat väistämättömän, niin ne työntävät päänsä lähimpään pensaaseen. Tosin takamus jää turvattomaksi, mutta sehän ei näekään väistämätöntä vaaraa. Liekö tämä ollut viranomaisten ja poliitikkojen esimerkkinä, kun ne kohtaavat väistämättömiä ongelmia. Työnnetään pää pensaaseen ja ollaan vaiti. Mikäli joku sitten kuitenkin repii takamuksesta pään pois pensaasta, niin sitten aletaan puhua hepreaa eli hibrua. Tämä puolestaan on peräisin yliopistoistamme. Ohjaajani neuvoi minua kirjoittamaan tieteellistä raporttia ja tähdensi, että pitää esittää asiat niin, että mahdollisimman harva ymmärtää. Silloin pidetään fiksuna ja saa ympäristön kunnioituksen.
Nyt Suomea on kohdannut väistämätön rahapula. Jo 1990-luvun laman aikana hallitus ja eduskunta huomasivat, että pitää vetäytyä väistötilaan. Alettiin siirtää kunnille valtion omia velvoitteita aivan kuin vaivihkaa. Luvattiin kyllä korvata vaivannäkö, mutta pian huomattiin, että on helpompi olla velkaa kunnille kuin ulkomaisille rahoittajille. Nyt ollaan jälleen samassa jamassa. On vetäydytty väistötilaan ja sumuverhona toimii kaiken parantava kuntauudistus. Nykyinen poliitikkosukupolvi voi hyvin olla tässä väistötilassa eläköitymiseensä asti. Tämän kokoluokan virheet paljastuvat vasta vuosikymmenien päästä. Näinhän kävi haaveelle hyvinvointivaltiosta. Koska veroja ei voinut laittaa valtion maksettavaksi, kuten kommunistit halusivat, niin rahat pääsivät loppumaan.
Vastuun kantaminen ja hyvinvointivaltiosta hokeminen ovat se pusikko, jonne päänsä työntämällä poliitikot katsovat olevansa turvassa. Vaara on kuitenkin olemassa, että oppositio tuikkaa persuksen tuleen ja siinä yhteydessä voi syttyä vielä se pusikkokin. Siitä puolestaan seuraa metsäpalo, joka nyt jo riehuu valtoimenaan Kreikassa. Nyt olisi vain uskottava, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Eläkeiän nostaminen ei auta ellei ole työpaikkoja. Teolliset työpaikat häviävät kiihtyvällä vauhdilla sellaisiin maihin, joissa tehdään työtä enemmän. Tehokkuuden nostaminen ei täällä auta, koska se vähentää työpaikkoja automaation eduksi. Otsasi hiessä on sinun leipäsi syötävä! Jossain on sanottu näin. En ihan tarkkaan muista missä, mutta kristillisten puolue ehkä muistaa.
Vaikka ollaan pää pensaassa, niin se ei estä tosiasioiden miettimistä ja keinojen etsimistä. Ensin pitää hyväksyä yhtälön faktat ennen, kuin yhtälön voi ratkaista. Suomalaisessa yhteiskunnassa on valitettavan niin paljon subjektiivisia saavutettuja faktoja, että rahat eivät niihin enää riitä.

No Comments »

Luottamus rakoilee

Vasemmistolainen ei voi olla lihava. Vasemmistolaisen on oltava laiha ja kärsivän näköinen, muutoin luotettavuus kärsii. Oikeistolainen ei voi olla laiha. Oikeistolaisen on oltava hyvinvoivan näköinen. Mielikuva oikeistolaisesta paljastettiin SDP vaalimainoksessa. Hyvinvoinnin ulkoinen tunnusmerkki on lihavuus. Venäjällä naisten tähtäimessä ovat pulskat miehet, koska heidät hahmotetaan hyviksi elättäjiksi. Jonkin ajan kuluttua elättäjä on kuitenkin laihtunut ja elätettävä pulskistunut maatuskaksi. Mutta se on jo toinen juttu. Kun ministeriötä virka-auton takapenkiltä ministeriötään johtava pulska vasemmistolainen ministeri asettaa työryhmän, jonka puheenjohtajan toimii laiha oikeistolainen, niin uskottavuus romahtaa.
Kun hyvinvointi-suomessa välien välisenä aikana kansalla ei ole mitään sanomista hallituksen tai eduskunnan päätöksissä, vaan demokratia elää omaa elämäänsä, niin kansalla on ainoastaan mahdollisuus epäillä päätöksiä. Tästä työryhmästä herää sellainen epäilys, että asiat on jo päätetty kabineteissa ja työryhmä on perustettu vain selvittämään teknistä toteutusta. Jopa tehtävän asettelu on puutteellinen ja autoilijaa kurittava. Jos mennään satelliittipaikannusta käyttävään seurantaa ja siihen perustuvaan tieveroon, niin olisi nähtävä myös laajempi kuva. Samalla olisi laadittava laki, jossa myös liikenteen vakuutusmaksut perustuisivat ajettuihin kilometreihin. Eihän tallissa seisova auto onnettomuuksia aiheuta. Onnettomuusriskit kasvat lineaarisesti suhteessa ajettuihin kilometreihin.
Autoilijalle on kuitenkin olemassa vaihtoehtoja. Suomi on EU-sääntöjen vastaisesti säädellyt suomalaisten ajamista vieraskilvillä Suomessa. Nämä rajoitukset ovat vastoin EU:n peruskirjan vapaata liikkumista. Suomen säädöksiä on lievennetty useaan otteeseen ja nyt ne perustuvat mm. maassa oleskeltavaan aikaan. Valvonta on kuitenkin mahdotonta, koska passeja ei leimata, joten maahantuloa ja poistumista ei voi mitenkään todentaa. Lisäksi poliisien liikennevalvontaa on jatkuvasti vähennetty, joten Suomen venkoilusta huolimatta, rajoitukset eivät enää toimi. Veikkaanpa, että virolaisten rekkarien määrä Suomen teillä lisääntyy tulevaisuudessa radikaalisti.
Jatkuva keskustelu veropohjan laajentamisesta ja verojenkorotuksista alkaa vaikuttaa Kreikan tieltä tai ehkä vielä enemmän Neuvostoliiton tieltä. Kaikkihan tietävät, että Neuvostoliitossa ei peritty veroja lainkaan. Siellä valtio keräsi kaikki tulot itselleen ja jakoi sopivaksi katsomansa summan ”palkkana” kansalaisille. Suomen nykyinen politiikka johtaa tähän suuntaan. Mikä on se talousteoria, joka lähtee siitä, että yhteiskunnan kulujen on jatkuvasti noustava. Ellei sitten ole kyse siitä, että poliittinen järjestelmä ostaa äänestäjiltään suosionsa? Olen usein ehdottanut, että otetaan budjettien laatijoilta edellisten vuosien toteutuneet tiedot pois ja pannaan heidät miettimään kaikki uudelleen puhtaalta pöydältä. Kokemuksesta nimittäin tiedän, että vanhoina hyvinä aikoina tulevan vuoden budjettia nostettiin 6 %, jos inflaatioennusteet olivat 4 %. Siinä ei kauan nokka tuhissut, kun budjetti oli lyöty lukkoon. Luottamusmiehet olivat prosessissa kuin kiinalaisessa ravintolassa. Ei tiedetty, mitä syötiin, mutta jäi hyvä maku suuhun.

No Comments »

Sukupolvenvaihdos

Etelä-Suomen Sanomissa olleeseen juttuun sukupolvenvaihdoksesta, jossa myös minun nimeni oli mainittu, haluan täsmentää asiaa. Vuonna 2005 hyväksytyssä väitöskirjassani esitin jatkotutkimukselle pohjaksi sukupolvenvaihdokseen liittyvän aiheen. Ohessa suora lainaus:

Hallitun sukupolvenvaihdoksen toteuttamiseksi yrityksen ulkopuoliselle taholle tarvitaan tehokas järjestelmä, joka pyrkii löytämään potentiaalisia jatkajia olemassa oleville yrityksille.

 

Järjestelmä toimii seuraavasti:

1.      KTM:n ohjaukseen perustetaan ESR rahoituksen avulla yksikkö, joka toimii seuraavasti:

a)      Yksikkö pitää rekisteriä yrityksistä, jotka haluavat ulkopuolisen jatkajan. Yritykset ilmoittautuvat rekisteriin, ja niille luodaan profiili. 

b)      Halukkaat yrittäjät ilmoittautuvat omaan rekisteriinsä, ja heistä luodaan myös profiili.

c)      Tämän jälkeen suoritetaan matching-prosessi, jolla yritykset ja potentiaaliset yrittäjäehdokkaat saatetaan keskinäiseen yhteyteen.

d)      Yhteisymmärryksen syntyessä tehdään MBO sopimus, joka on purettavissa molemmin puolin määräajan kuluessa.

e)      Uudelle yrittäjälle luodaan henkilökohtainen koulutusohjelma – yrittäjäoppisopimusohjelma – jossa teoreettinen opetus hankitaan joltakin tarjoajalta ja täsmäkoulutuksen yritykseen  antaa luopuva yrittäjä.  Tältä noin kahden vuoden ajalta uusi yrittäjä saa osan palkastaan yritykseltä ja osan työvoimahallinnolta.

f)        MBO (management buy out) -sopimuksen edellytysten täyttyessä uusi yrittäjä ryhtyy jatkamaan luopuvan yrittäjän työtä.

2.      Yritysrekisteri luodaan toimialoittain toimialayhdistysten, kuten Puuteollisuusyrittäjät ry:n, avulla ja tuella, koska näillä on luottamukselliset yhteydet kenttään.

3.      Potentiaalisia uusia yrittäjiä etsitään:

a)      Eri alojen oppilaitoksista lanseeraten yrityksiä viimeisten vuosien opiskelijoille.

b)      Opiskelijoita perehdytetään yrityksiin insinööritöiden, progradutöiden, diplomitöiden yms. avulla.

c)      Panostetaan TE-keskuksien neuvontaan  jonkin tietyn alan investointeihin rahoitusta etsimään tulevia yrittäjiä matcahataan yritysrekistereihin.

d)      Finnvera toimii samoin rahoitusta hakemaan tulevien henkilöiden/yritysten kanssa.  Tässä tapauksessa myös fuusiot nuorempien omistajien hallitsemien yritysten kanssa ovat mahdollisia.

e)      Kiinnostuneet henkilöt voivat hakeutua mainittujen viranomaisten tai Internetin kautta suoraan sukupolvenvaihdos yksikköön.

f)        MBO järjestely ei vaatisi suuria määriä ulkopuolista rahoitusta, koska

g)      järjestelyyn liittyvät kiinteistöt voidaan vuokrata osto-optioin tai liisata samoin järjestelyin;

h)      konekannalle voidaan tehdä samoin;

i)        yhtiön lainat voidaan siirtää suoraan uudelle yrittäjälle;

j)        loppurahoitus voidaan järjestää vanhan ja uuden yrittäjän välisin laina- ym. järjestelyin.

4.      Järjestely takaa vanhalle yrittäjälle kohtuullisen myyntiarvon koneille ja kiinteistöille, jotka ovat pääomaverotuksen alaisia.

Mallin hyviä puolia ovat joustavuus ja se, että onnistuessaan malli takaa luopuvalle yrittäjälle lisätuloa eläkkeen lisäksi ja käyttöarvoa hyvin vastaavan arvon koneille ja kiinteistöille.  Uudelle yrittäjälle järjestelmä antaa lentävän lähdön, koska toimiva organisaatio, tuotteet ja asiakkaat ovat valmiina ja yritys on jo ylittänyt kuolemanlaakson.  Rahoitustarpeet eivät ole likikään samaa luokkaa kuin uutta yritystä perustettaessa, puhumattakaan uuden yrityksen riskeistä.

Yritys saa uudenlaista osaamista uuden yrittäjän mukana, joka on lisäksi täsmäytetty koulutuksella vastaamaan mahdollisimman tarkoin yrityksen ja yrittäjän tarpeita.  Uudella yrittäjällä saattaa olla myös valmis tuoteidea, jonka tuotanto voidaan aloittaa nopeasti.  Yrityksen toiminnan voi olettaa näin piristyvän, ja yritys kasvaa ja työpaikat lisääntyvät.

Haittapuoliksi voidaan katsoa uuden yrittäjän löytäminen ja usean julkishallinnon organisaation toiminnan yhteen sovittaminen.  Vahvatahtoisella yrittäjällä saattaa olla myös vaikeuksia aloittaa yhteistoiminta nuoremman sukupolven yrittäjän kanssa.

Yrityksen ohjattu sukupolvenvaihdos.”

Esko Passila TkT, yrittäjä

 

No Comments »

Homeongelmista

Viimeinen vuosikymmen on ollut jatkuvaa keskustelua homeisista rakennuksista etenkin kouluista. Samaan aikaan uudisrakentamisessa on keskusteltu rakennusten elinkaarimallista. Kun me 1950–1960-luvuilla rakensimme, niin rakennusten elinkaarista ei ollut mitään puhetta saati käsitystä. Oli nimittäin rakennettava niistä materiaaleista, joita sodan jälkeen oli saatavilla ja sillä perinnetiedolla, joka oli käytettävissä. Nykyiset rakentajapolvet eivät ole tietoisia nykyisten homekoulujen ja muiden rakennusten rakennusmateriaaleista tai rakennustavoista. Silloin vain katsottiin, että rakennukset kestävät, minkä kestävät ja jos vikoja ilmenee, niin ne korjataan.
Eräs ongelma hiljaisen tiedon siirtymisessä oli se valtion kunnianhimoinen tavoite, että rakennuksilla ei tarvita rakennusmestareita. Heidät korvataan AMK-insinööreillä. Tällä perusteella rakennusmestarien koulutus katkaistiin reilun sukupolven ajaksi. Oli kyllä jo keskeytyspäätöstä tehtäessä tiedossa, että insinööri johtaa sisätiloista työpöydän takaa, kun taas rakennusmestari johtaa ulkona työmaalla. Mutta niinhän se on, että virkamiehet ovat päätöksiä tehdessään aina oikeassa, mutta kun päätökset osoittautuvat virheellisiksi, niin vastuunkantajia ei löydy.
Eräs suuri syy kosteusvaurioihin ja niiden aiheuttamiin homeongelmiin on se, että vesieristyksissä käytettiin kuumaa bitumia. Bitumin sideaineet ovat eteerisiä öljyjä ja ne katoavat ajan mittaan, kuin naisen tuoksu. Kun sideaineet hajoavat, niin piki muuttuu rakeiseksi ja sen vedeneristyskyky päättyy siihen. Paikasta ja olosuhteista riippuen tämä hajoaminen tapahtuu 15 – 30 vuoden kuluessa. Ongelma on siinä, että sitä on käytännössä mahdoton seurata muutoin kuin seuraamuksista eli kosteusvaurioista.
Toinen suuri ongelma on painovoimailmastoinnin muuttaminen koneelliseksi, joka yleensä tehtiin niin, että ensin koneellistettiin poistoilma. Tämä aiheutti rakennuksen sisälle alipaineen, joka käänsi ilmavirran ulkoa sisälle. Kosteuseristeet puolestaan oli suunniteltu sillä olettamuksella, että talvella ilmavirtausten suunta on sisältä ulos. Vanhemmissa rakennuksissa ei ollut lainkaan kosteussulkuja. Kaiken lisäksi koneellinen ilmastointi sammutettiin öiksi, viikonlopuiksi ja loma-ajoiksi, jolloin ilmassa oleva suhteellinen kosteus vaelsi rakennuksessa kuin orpo piru. Tällaisella säästötoimella varmistettiin lopullisesti se, että kosteus takuuvarmasti jäi rakenteisiin muhimaan.
Vahinkojen korjaaminen on samalla tavoin hukassa. Osaltaan siihen vaikuttaa se, että näin vanhojen rakennusten työselityksiä saati piirustuksia ei ole tallessa. Remontteja suunnittelevat eivät siis tiedä kuinka, mistä ja miten rakennukset on rakennettu. Käytännössä tämä edellyttää remonttien suunnittelijalla sitä, että kriittisiä rakenteita on avattava ja katsottava, mitä ne ovat ”syöneet”. Mikäli näin ei tehdä, korjaustoiminta perustuu ”mutupohjalle”. Tästä kertovat ja todistavat toistuvat korjaukset samoissa kohteissa. Julkisella puolella olisikin syytä kaivella vanhoja henkilöarkistoja ja katsoa löytyykö sieltä vielä alkuperäisiä rakentajia. Kysyvä ei tieltä eksy, eikä ole häpeä kysyä, jos ei tiedä.
Elementtikauden rakentamiseen en halua kauheasti puuttua. Haluan vain todeta, että siinä tapahtui varaslähtö. Uusista lämpöeristeistä, kosteussuluista yms. ei ollut minkäänlaista tutkimuksellista tietoa. Ideat ja materiaalit tuotiin ulkomailta täysin toisenlaisista olosuhteista. Haluan vain lopuksi todeta, että minulla on toimistokäytössä vuonna 1947 rakennettu puutalo, jossa on purueristeet. Ei ole kosteusvaurioita eikä myöskään homevaurioita. Puru on hygroskooppinen ja luovuttaa itseensä sitoutuneen kosteuden kuivissa olosuhteissa. Erilaiset villaeristeet eivät toimi näin. Virheistä opitaan usein vasta kantapään kautta.

No Comments »

WP Login