Archive for tammikuu, 2012

Holhousyhteiskunta

Kun vierailin ensimmäisen kerran Saksassa vuonna 1957, näin hautausmaan portinpielessä suuren kyltin. Saksaa ymmärtämättömänä kysyin kaveriltani, mitä siinä sanotaan. Hän valisti minua, että ne ovat hautausmaan järjestyssäännöt. Niissä kerrotaan, miten hautausmaalla pitää käyttäytyä. Tällainen oli noihin aikoihin tuntematonta Suomessa. Noista ajoista holhous on suomalaisessakin yhteiskunnassa lisääntynyt. Yhteisöllisyys on hävinnyt, eikä mikään kuulu minulle. Kyllä viranomaiset tai joku toinen hoitaa. Ongelmaksi on muodostunut ihme kyllä raha. Nyt ei hyvinvointivaltion viranomainen enää tiedä, ketä, mitä ja missä järjestyksessä pitäisi holhota.
Todelliset holhottavat eli vanhukset huutavat: hoitaja vaihtamaan vaippaa tai pyyhkimään! Vaan eipä ole pyyhkijöitä, ei ole riittävästi lääkäreitä, ei ole riittävästi hoitajia. Ainoastaan byrokraatteja on riittävästi jopa liikaakin. Edellä mainittujen ammattienharjoittajat on lisäksi pakotettu hoitamaan enemmän byrokratiaa kuin varsinaisia tehtäviään. Ne, jotka saavat kaiken, odottavat vielä lisää ja ottavat kaiken saamansa saavutettuina etuina. Vaalikeskustelun perusteella näyttää siltä, että jopa laittomat lakot ovat saavutettuja etuja.
Kyläyhteisöistä muuttaminen kaupunkeihin on muuttanut vanhan toisistaan huolenpidon kulttuurin täysin päälaelleen. Kun ihminen sulkeutuu kerrostaloluukkuunsa, niin samalla hän muuttuu itsekkääksi itsekeskeiseksi yksilöksi. Yhteisöllisyys katoaa. Sama näyttää tapahtuvan jopa pienissä rivitaloyhteisöissä. Kun holhousbyrokratiaa joudutaan väistämättä vähentämään yhteiskunnan kestävyysvajeen korjaamiseksi, niin on parasta palata juurilleen. Pitää aloittaa EU-rahoilla hanke, jossa taloyhtiöt palautetaan takaisin kyläyhteisökulttuuriin. Kylä kaupungissa! Nythän on jopa niin, että ainakaan meidän suuressa yli 100 asunnon yhtiössä, kukaan ei saa hallituksen yhteystietoja. Ainoastaan yhtiön ulkopuoliseen isännöitsijään saa yhteyden eli kansakäyminen hallituksen kanssa tapahtuu isännöitsijän kautta tai kerran vuodessa yhtiökokouksessa.
Koska ihmiset ovat nykyään kovin kiireisiä ja talon asukkaiden tapaaminen on yhteisten tilojen puuttuessa hyvin vaikeaa, niin ehdotan asunto-osakeyhtiölakiin muutosta. Jokaisen taloyhtiön tulisi perustaa oma Facebook-sivusto, jossa talon asukkaat voivat keskustella niin hallituksen kuin toistensakin kanssa. Siellä olisi mahdollista sopia akuuteista asioista ja keskinäisistä tapaamisista jossain soveltuvassa paikassa. Joskus aikoinaan taloyhtiöissä oli kokoontumisia varten yhteisiä tiloja, mutta ammattitaitoiset isännöitsijät ovat yleensä vuokranneet ne ulkopuolisille. Edellisessä kulttuurivaiheessa talossa asuva talonmies ja isännöitsijä pitivät yllä jonkinlaista yhteisöllisyyttä. Kaikki on nyt ulkoistettu, joten uutta ajatusta tarvitaan.
Seuraan suurella mielenkiinnolla, mitä tuleekaan tapahtumaan Kiinassa. Nyt jo yli puolet kiinalaisista asuu kaupungeissa. Ne, jotka muistavat, niin muistelkaapa, miten suomalainen yhteiskunta muuttui maaltamuuton jälkeisinä vuosina. Ainakin lakkoilu lisääntyi ja poliittinen kenttä muuttui. Samanlainen trendi näyttää alkaneen Kiinassakin. Pöö – ei ole mitään syytä pelätä.

8 Comments »

Vielä pari sanaa toriparkista

Kokemukseni perusteella voin sanoa, että toriparkin kustannusarviota ei pysty kukaan tekemään edes 20 % tarkkuudella. Kun Marolan piika vinttasi vettä nykyisen torin taksipaalun paikkeilta, niin pohjavesi oli ehkä jonkun verran korkeammalla. Kun nyt aiotaan mennä kaksi kerrosta maan alle, niin mennään pohjavesirajan alapuolelle. Jos joku luulee, että sen pidättelemiseksi riittää betonilaatta, niin on pahasti väärässä. Pohjaveden hallintaan tarvitaan lukuisia kaivoja, joista vesi joudutaan pumppaamaan 7/24 johonkin. Mahdollisesti Lahti Aqua voisi ottaa sen käyttöönsä, jos se on sille kannattavaa.
Olin aikoinaan ns. Keskustalon eli Alstan kulman työmaalla kymppinä ja tiedän maaperän vaativuuden näillä alueilla. Pohjavesi oli sielläkin lähellä, mutta siellä mentiin vain kerros maan alle. Suurempi ongelma oli maaperän hieno hiekka, joka oli sortaa naapuritalot ja kadut rakennusmonttuun. Monenlaista kallista tukemista tarvittiin. Toriparkin rakentaminen maan päälle maksaisi vain murto-osan maan alle rakentamisesta, eikä tarvitsisi ottaa pohjavesiriskejä. Sisäänajo-ongelmilta säästyttäisiin myös. Arkkitehtonisesti se voitaisiin sovittaa aika siististi alatorin puoleiseen reunaan, jossa se ei veisi myöskään kovin montaa myyntipaikkaa. Kokeilkaapa siinä 3D-mallia. Lämpimän tilan rakentaminen on tosin hankalampaa, mutta olen ymmärtänyt, että ne tulisivatkin Ahosen jengin käyttöön. Onhan se niin väärin, jos virkamies joutuu raskaan työpäivän jälkeen vielä istumaan kylmään autoon. Tela tarvitsee tähän välttämättä velvoitepaikkoja.
Mitä rahoitukseen tulee, niin velvoitepaikkojen määrääminen toriparkkiin on varsin kaksiteräinen miekka. Jos velvoite koskee mahdollisesti alueelle rakennettavia asuntoja, niin 40 000 euron parkkitilan lisääminen 60 000 euron yksiön hintaan, saattaa jättää asuntokaupat tekemättä. Näinhän on jo käymässä Helsingissä. Rakennusliikkeet äänestävät äkkiä jaloillaan ja miten sitten mahtaa käydä velvoitepaikoille? Onko kukaan vaivautunut kysymään rakentajien mielipidettä? Muutenhan rahoitus varmaan järjestyy tappiolliseenkin toimintaan, kun se tapahtuu kaupungin konsernirahoituksen kautta. Koska virkamiesvastuuta ei lain mukaan ole eikä siis myöskään omaatuntoa ehdotan, että kaikki valtuutetut ja virkamiehet, jotka haluavat kantaa vastuun päätöksistään, antavat hankkeeseen omavelkaisen takaukseen. Jos halukkaita ei ilmaannu, niin nimet ja kuvat lehteen, jotta tiedetään, ketä tulevissa vaaleissa äänestetään.
Kaiken kaikkiaan ollaan menossa kohti sellaisia aikoja, että valtionvero, kunnallisvero, kirkollisvero, Ylevero, kaikenkattava ALV ja toriparkkivero ylittävät jo kohta 100 % tuloista. Siksi olisi hyvin tarkkaan harkittava uusien vähänkään tarpeettomilta vaikuttavien investointien siirtämistä ja vähäisten varojen käyttämistä kiireellisiin ja tarpeellisiin investointeihin. Se vasemmiston vanha hokema, että kyllä yhteiskunnassa rahaa riittää, ei oikein enää sovellu tähän päivään – paitsi velaxi. Niukkuuden talous on täällä ja nyt. Uhkapeleihin ei ole yksinkertaisesti varaa ja kerskakulutuksen rahoittaminen velkarahalla suututtaa vain velat maksamaan joutuvat sukupolvet. Se on sitä kuole tänään ja maksa vasta huomenna-politiikkaa.

75 Comments »

WP Login