Talouden rakenteiden valuviat

Karl Marxia pidetään yleisesti kommunismin isänä. Näin ei kuitenkaan ole. Marx ainoastaan vaati työntekijöille oikeuksia. Varsinaisesti kommunistisen talousmallin loi Lenin avustajineen ja seuraajineen. Tosin hänkin oli erimieltä siitä, kenelle valta kuuluu. Lenin totesi, että valta ei kuulu kansalle, vaan se kuuluu eliitille. Tällä hän tarkoitti nimenomaan puoluetta ja sen eliittiä. Kommunistinen talousmalli perustui keskusjohtoisuuteen ja pitkän aikavälin suunnitteluun. Kilpailun elementtejä ja kannustavaa voimaa ei pidetty tarpeellisena.
Toisessa maailman sodassa Neuvostoliitto näytti voimansa, tosin liittoutuneiden suosiollisella avustuksella. Neuvostoliittoa tarvittiin Hitlerin kukistamiseen. Vaikka panssarikenraali Patton sanoi, että nyt olisi hyvä jatkaa samaa vauhtia Moskovaan asti, liittoutuneiden johto kieltäytyi. Oikein tai väärin kommunismin voimannäyttö pelästytti pahasti eurooppalaiset sodan jaloista ylös pyrkivät kansakunnat. Kommunistiset puolueet muodostuivat vahvoiksi erityisesti Italiassa ja Ranskassa. Kommunisteista enemmän oikealla olevat työväenpuolueet olivat kuitenkin hyvin vahvoja kaikissa Euroopan maissa.
Ensimmäisenä Keynesin opit otettiin käyttöön Englannin työväenpuolueen toimesta heti sodan jälkeen. Myös työväenpuolueet pelkäsivät kommunismin leviämistä kaikkialle Eurooppaan. Johtavaksi poliittiseksi opiksi muodostuikin idea siitä, että kansalaiset on pidettävä tyytyväisinä, jotta kommunismi ei pääse leviämään. Tämän ajatuksen pohjalta alettiin rakentaa eritasoisia hyvinvointimalleja ja tarpeen vaatimia hallinnollisia rakenteita. Kun Englanti oli ensimmäisenä ottamassa käyttöön laajassa mitassa valtionomistusta merkittävissä yhtiöissä, se oli myös ensimmäisenä luopumassa niistä. Luopuminen tosin tapahtui sellaisen uhan alla, että maa joutuu IMF:n holhoukseen. Näissä olosuhteissa Thatcher voitti vaalit ja aloitti yksityistäminen 1970-luvun lopulla.
Sodan jälkeinen rakentaminen oli pitänyt kasvua yllä ja auttanut näin Keynesin oppien käyttämistä. Sodan jälkien korjaaminen loppui aikanaan ja kasvu palasi normaaleihin uomiinsa. Vahvan valtion rahoituksen varaan rakennetut järjestelmät vaativat kuitenkin niin suurta taloudellista kasvua, että avuksi tarvittiin valtion velanottoa. Siitä muodostui itse asiassa maailman valtioiden tapa rahoittaa alijäämiään. USA:ssa kasvu oli ollut tasaista, mutta se joutui vakavaan kilpavarusteluun Neuvostoliiton kanssa. Lopulta länsimainen tehokkuus voitti ja Neuvostoliitto romahti. Ilman kolhuja ei kuitenkaan selvinnyt USA:kaan. Valtion velka oli sielläkin kasvanut järjettömäksi. Tällä tavoin kaikki maailman maat olivat ajautuneet velkakriisiin jo 2000-luvulle tultaessa. Meno kuitenkin jatkui entiseen malliin.
Suomen julkinen sana ei muutokseen kiinnittänyt huomiota, eikä Englannin työväenpuolueen kokousten tapahtumista kirjoitettu. Suomen järjettömän valuuttapolitiikan seurauksena oli 1990-luvun lama. Vuosikymmenen ajan hallitukset päättivät ostaa kansalaisrauhan ottamalla runsaasti velkaa ja pitämällä sillä tavoin kansa tyytyväisenä. Rakenteisiin ei haluttu puuttua kuten Britanniassa ja useissa muissa Euroopan maissa. Haluttiin pitää myös yhteiskunnan palveluksessa olevat vaikutusvaltaiset byrokraatit tyytyväisinä. Useiden eri tutkimuslaitosten tutkimukset ovat nyt todenneet, että lama olisi saanut jatkua vielä muutaman vuoden, jotta myös rakenteelliset korjaukset olisi ollut pakko tehdä. Tulevat vuodet tulevat osoittamaan, että tutkimukset ovat oikeassa. Kuntauudistus on pelkkää hämäystä ja ajanpeluuta hallitukselta. Ne vähäiset tutkimukset, joita on tehty, osoittavat selvästi, että ongelmat eli rahanreiät eivät poistu kuntia yhdistämällä. Rakenteiden pakkoremontti on nyt lähempänä kuin uskotaan.
Kommunismin pelko pakotti eurooppalaiset valtiot rakentamaan eri tasoisia hyvinvointivaltioita. Mitä suurempi uhka oli, sitä kalliimpi hyvinvointiyhteiskunta rakennettiin. Alussa sodanjälkeinen kulutuksen kasvu ja väestön lisääntyminen auttoi keynesiläisen talouspolitiikan hyödyntämistä. Nyt kasvu pakenee vähitellen Euroopasta. Väestönkasvu perustuu kansainvaelluksen tapaiseen maahanmuuttoon ja vanhenevien kansojen kulutus siirtyy tavaroista palveluihin. Hyvinvoinnin kustannukset heikentävät Euroopan kilpailukykyä toisin, kuin Lissabonin sopimusta tehtäessä oletettiin. Euroopan nykyiset ongelmat ovat siis oire jostain suuremmasta. Markkinat ja markkinatalous tulevat valitettavasti pakottamaan Euroopan ja myös Yhdysvallat köyhyyteen polvilleen ennen, kuin uusi alku saadaan aikaan. Ensin on tunnustettava addiktio ja vasta sen jälkeen on aloitettava alusta. Tämä koskee nimenomaan poliittisia päättäjiä.

One Comment on Talouden rakenteiden valuviat

  1. download free books
    heinäkuu, 20th 2018 at 10:28 pm

    download free books

    I had a dream I was called out of class by some guy and he says something while my wolf and a cheatah circles us and then we¡¯re suddenly saying vow in front of an abnormally large full moon I don¡¯t get this


WP Login