Suomen kilpailukyky

Kun hallitus ilmoittaa parantaneensa suomalaisten yritysten kilpailukykyä alentamalla yhteisövero, niin se samalla paljastaa täydellisen tietämättömyytensä kilpailukykytekijöistä. Yhteisövero määrätään siitä summasta, joka jää viimeisen viivan alle ja jota kutsutaan yrityksen voitoksi tai tulokseksi. Sen sijaan kaikki yrityksen kilpailukykyyn vaikuttavat tekijät ovat sen alimmaisen viivan yläpuolella. Yhteisöveron alentaminen ei siis paranna yritysten kilpailukykyä lainkaan. Sen sijaan se voi houkutella uusia yrityksiä Suomeen, mikäli toimintaympäristö on muutoin houkutteleva.
Kun Suomen hyvinvointia alettiin rakentaa Ruotsin malliin, oli vasemmisto voimissaan. Vasemmistolle yrittäminen, yrittäjä ja etenkin voitto olivat punainen vaate. Pahin tietenkin oli tämä v-alkuinen sana, koska vasemmistolaisen ajattelivat, että kyllä se yrittäjä jollain konstilla sen saa verottajan ulottumattomiin tai ainakin mahdollisimman pieneksi. Siksi suunniteltiin suuri salaliitto yrityksiä vastaan. Kehitettiin ovela järjestelmä, jolla pystyttiin verottamaan yrityksiä ennen voiton syntymistä. Suunnitelma perustui siihen, että maksettuihin palkkoihin alettiin sitoa erilaisia maksuja. Nämä maksut piti maksaa kuukausittain ja siis ennen, kuin oli edes tietoa siitä, syntyykö yritykselle voittoa vai tappiota.
Aikahan oli tällaiselle sopiva ja myös suuret yritykset hyväksyivät sen, koska käytössä oli devalvaation terävä miekka, oma valuutta ja tuontitullit. Viime vuosisadan aikana markka devalvoitiin useaan kertaan, joista kolme vuosina 1957, 1967 ja 1991 olivat suuria. Lisäksi markan arvosta leikattiin pois kaksi nollaa 1962. Näillä miekan iskuilla kuritettiin kansaa ja pidettiin yllä viennin kilpailukykyä ja hyvinvointiyhteiskuntaa tulonsiirtojen avulla. Toiminnan keskustassa oli ns. kolmikanta eli konsensus. Koska Suomessa on vähiten yrityksiä suhteessa väestöön, niin syyt voidaan katsoa selvitetyiksi. Suomen virallinen yrityspolitiikka on rakennettu suurten yritysten ehdoilla. Suuret yritykset tekivät itse käytännössä kaiken, eikä pienille yrityksille ollut tarvetta. Vasta viimeisten vuosikymmenien aikana suuryritykset ovat alkaneet ulkoistaa toimintojaan. Samalla elinkeinorakenne on monipuolistunut.
Valtion hallinto seurasi kansallisen talouden kehitystä bruttokansantuotteen (BKT) avulla, kuten muissakin maissa tehtiin. BKT:n käyttö tuli kuitenkin hyvin kyseenalaiseksi Neuvostoliiton hajottua. Esimerkiksi Virossa BKT kasvoi koko 2010-luvun alun parhaimmillaan yli 10 %. Kun inflaatio oli samaan aikaan jopa 15 %, niin nettokansatuote (NKT) olikin negatiivinen. Nuorempi globaalitalouden sisäistänyt taloustieteilijöiden sukupolvi alkoikin suhtautua kriittisesti BKT:n käyttöön kansantalouden mittarina. Tuskaa lisäsi 2008 alkanut lama, joka liki puolitti Tallinnan kiinteistöjen arvot. Lama otti BKT:n löysät pois. BKT:n ongelmia olivat mm. se, että inflaatio ja monet erilaiset yritysten kustannuksia nostavat veronkorotukset nostivat BKT:a, koska ne siirtyivät hintoihin. Samalla nämä lisäsivät inflaatiota ja devalvaatiopaineita. Näin ollen BKT onkin eräänlainen oravanpyörä ja siksi sen käyttö globaalitaloudessa on tilastollisesti vääristynyttä.
Suomalaisten yritysten eli Suomen kilpailukyvyn suurin este globaalitaloudessa ovat siis toisenlaisina aikoina käyttöön otetut rakenteet. Tanskassa nämä ongelmat ratkaistiin jo 1970-luvun lopulla poistamalla yrityksiltä kaikki välilliset verot ja maksut. Suomessa tämä työ on vielä edessä. Verojen korotukset ja veropohjan laajentamiset johtavat Suomen tuhoon, koska ne vaikuttavat heikentävästi yritysten kansainväliseen kilpailukykyyn. Kansallisvaltion kilpailukyky on sen alueella toimivien yritysten kilpailukykyjen summa (Kv=?ky). Yhteiskunta ja sen valtapiirissä toimivat yritykset elävät symbioosissa, jossa yhteiskunnan on muokattava rakenteensa sellaisiksi, että ne eivät muodosta kilpailuesteitä yritysten toiminnalle. Jos meidän yhteiskuunnastamme ei löydy poliittista tahtoa näiden ongelmien ymmärtämiseksi ja ratkaisemiseksi, niin yritystoiminta Suomessa loppuu. Tämä skenaario on kovaa vauhtia toteutumassa, joten aikaa ei ole paljon. Tämä on maan sisäinen ongelma, eikä EU:n aiheuttama.

Comments are closed.


WP Login