Yleiskaava

Yleiskaavan johdannossa esitellään Lahti vuonna 2025 kaupungiksi, jossa asuu 120 00 ja jossa on 50 000 työpaikkaa. Tämä merkitsee noin 20 000 asukkaan lisäystä. Sen sijaan työpaikkojen lisäystä ei ole juuri lainkaan, koska Lahdessa työpaikkoja jo nyt noin 50 000. Tämä herättää muutamia kysymyksiä. Vuonna 2025 Lahteen on varmaan liitetty suurin osa naapurikunnista. Näitä ei kuitenkaan ole varmaan otettu huomioon tässä ennusteessa? Seuraavaksi onkin syytä tarkastella, mistä nämä tavoitteet on otettu? Onko niiden taustalla jokin tieteellinen tutkimus, vai ovatko kaavoittajat heittäneet luvut vain korvakuulolta?
Väestö vanhenee Lahdessa kuten muuallakin. Onkin perusteltua syytä olettaa, että vuoteen 2025 mennessä kaupungin väestökehitys on negatiivinen eli kuolleisuus on syntyvyyttä suurempaa. Koska olettamus lähtee siitä, että työpaikat eivät lisäänny, niin ilmeisestikään ei Lahteen ole tulossa mitään muuttoaaltoakaan. Ennustehan tarkoittaisi, että Lahteen pitäisi muuttaa joka vuosi yli 1 000 uutta asukasta vuosittain. Tämän lisäksi väestön väheneminen pitäisi lisäksi korvat ulkopuolisilla muuttajilla. Kaupungin työpaikkojen lisäys on tapahtunut voittopuolisesti palvelusektorilla. Teollisuus sen sijaan on rakenteeltaan varsin yksipuolinen ja siksi hyvin todennäköisesti työvoimaa vähentävä. Väestön ikääntyminen aiheuttaa toki muuttoliikkeen Lahdessa, koska vanheneva väestö muuttaa omakotitaloista kerrostaloihin ja vanhainkoteihin. Tarjonta omakotisektorilla siis kasvaa ja kiristää kilpailua.
Syntyvyyden lisääminen olisi hyvin tarpeellinen Lahdessa ja koko Suomessa. Vallalla näyttää kuitenkin olevan jonkinlainen trendi, jonka mukaan lapset ovat kivoja, kunhan eivät ole omia eivätkä ihan lähellä. Sodan jälkeinen lapsitavoite oli kolme lasta perheeseen. Valitettavasti kaupungin kaavaosasto ei voi määrätä syntyvyyden lisäystä. Syntyvyyden lisäykseen pystyy vain Lahti Energia. On selkeää tutkimuksellista näyttöä, että New Yorkin sähkökatkos jopa kolminkertaisti syntyvyyden metropolissa.
Edellisen perusteella vaikuttaakin siltä, että massiivinen uusien asuntoalueiden kaavoittaminen ja koko yleiskaava on tarkoitettu osoittamaan luottamusmiehille ja ylemmille virkamiehille niiden laatijoiden omaa tarpeellisuutta hallinnossa. Samaan sarjaan itsensä korvaamattomuuden osoittamiseen kuuluu myös katujen ahkera ja suorastaan vimmainen konfigurointi, joka on saanut asukkaat takajaloilleen. Sotien jälkeisten sukupolvien slogan oli, että maailma pitää rakentaa yhden sukupolven aikana. Sen seurauksena seuraavalle sukupolvelle on jäänyt tehtäväksi korjata tehdyt virheet.

Comments are closed.


WP Login