Tanssii homojen kanssa

Pikkuisen pakkaa huvittamaan nämä puheet homojen tanssimisesta. Annettakoon kuitenkin heille anteeksi, koska nuoruuttaan eivät tiedä, mistä puhuvat. En ole erityinen linnanjuhlien fanittaja, mutta sen verran olen kuitenkin televisiosta niitä vilkaissut, että sen perusteella on melkein mahdotonta sanoa, kuka siellä kenenkin kanssa tanssii. Niin on kova ryysis, että muistuttaa Helsingin rautatieasemaa viime keväänä lumimyrskyn jälkeen.
Jos sitten muistellaan suomalaisen tanssikulttuurin historiaa, niin sieltähän löytyy aikoja, jolloin julkiset tanssit oli kokonaan kiellettyjä. En jaksa muistaa pidettiinkö silloin pressan linnassa ”salatansseja”, koska pidettiinhän niitä muuallakin. Silloin pelättiin ilmeisesti demokratian leviämistä alempiin kansankerroksiin. Tosin mielessä saattoi olla myös sen aikainen vapaan seksin torjuntaohjelma. Kielloista huolimatta alettiin maaseudulla järjestää latotansseja. Kun kieltolaki loppui, niin alettiin ry-pohjalta rakentaa mitä hulppeampia tanssilavoja jokaiseen niemeen, notkoon ja saarelmaan.
Kun miehet tanssivat tuolloin ”härkäpareissa”, niin kukaan ei puhunut homotanssseista mitään. Tosin, jos joku sattui moisesta asiasta tietämään, niin piti visusti asian omana tietonaan. Silloin oltiin niin tekopyhiä, että jopa katolinen kirkko kielsi kansalta itsetyydytyksen, jota kuitenkin papisto runsaasti harrasti. Koulussa 1950-luvulla kyllä pojat kuiskivat toisilleen, että ”runkkareilla” kuulemma kasvaa karvat kämmeniin. Jos joku sitten vilkaisi, että olisiko näin käynyt, kärähti heti ja sai aikaan melkoisen naurunremakan.
Yleisimmin kuitenkin tytöt tanssivat keskenään. Se johtui sekä miesten ujoudesta eli siis rohkeuden puutteesta hakea seinustalla seisovaa tanssien kauneinta tyttöä tanssilattialle. Sitäkin pidettiin silloisissa olosuhteissa aivan normaalina. Maaseudulla lavatanssit olivat melkein ainoa nuorison sosiaalinen tapahtuma. Niissä myös ryypättiin sahtia ja kesälomilla olevat kaupunkilaiset toivat tansseihin myös Koskisen korvalääkettä, Erkin pikakivääriä, Jaloviinaa yms. Latotansseja ei oikeastaan enää ole, ellei joku sitten häiden hurmassa niitä järjestä. Lavatanssikulttuuri on sen sijaan säilynyt, mutta niissäkin näyttää enemmistönä olevan ns. ”entiset nuoret”, joille se on nuoruudessa koetun perinteen jatkamista.
Sitten tulivat muotiin diskot. Niissä harrastettiin paljon yksintanssia, sekatanssia ja kaikenlaista järjetöntä hyppimistä. Lavatansseissa musiikki oli sellaista, että partnerin korvaan pystyi kuiskimaan rakkauden tunnustuksia ja tuhmia ehdotuksia. Diskoissa meno oli sellaista, että ei edes kuullut omia tuhmia ajatuksiaan. Suomessa tanssimisen historia on varsin pitkä Kalevalan kunnailta nykypäivään, joten kaikki tanssikoot halujensa ja tahtonsa mukaan. Onhan nyt naistentanssejakin ja olen itse ollut todistamassa sellaisissa homomiehen tanssia naisen kanssa, että siitä vaan.
Mitä sitten homouteen tulee yleisellä tasolla, niin lääketieteellisesti lienee todistettu, että useimmissa tapauksissa on sielu vangittu väärän sukupuolen kehoon. Uskonto ei tätä myönnä, koska Raamattu on niin vanha, että käsitettä ei edes tunnettu. Minulla on ollut esimiehinä, työtovereina ja asiakkaina homoja, eikä heistä ole ollut minkäänlaista ongelmaa minulle. Yhden asian olen kuitenkin pannut merkille. Homoissa esiintyy erilaisia hyvinkin suuria lahjakkuuksia enemmän kuin ns. normaaliväestössä keskimäärin. Miettikääpä sitä, mutta älkää tulko kateiksi.

 

Comments are closed.


WP Login