Kahden kauppa kolmannen…

Nykyisin voimassa oleva TEL (TyEL) astui voimaan Karjalaisen I-hallituksen aikaan 1.7.1962. Lakia ryhdyttiin suunnittelemaan jo 1956 asetetussa lautakunnassa. Noina aikoina Hetekat vinkuivat ja lapsia tehtiin isänmaallisessa hengessä yksi isälle, yksi äidille ja yksi Isänmaalle. Maailmaa rakennettiin sodan raunioista ja kulutus ja väestönkasvu näyttivät jatkuvat ikuisesti. Koska tähtäin ei ollut riittävän kaukana eli 60 vuoden päässä, ei ongelmia nähty. Ei osattu ennustaa suurten ikäluokkien eläköitymistä ja syntyvyyden laskua. Ei myöskään osattu ajatella, että joskus olisi maassa yhteinen valuutta usean Euroopan maan kanssa ja yhteinen kauppa-alue. Muutokset eläkejärjestelmissä ovat niin pitkävaikutteisia, että niiden vaikutusten ennustaminen on käytännössä mahdotonta.
Nyt eläkejärjestelmä on muutospaineissa, joista sitä luotaessa ei oltu tietoisia. Miten voimme nyt tehdä muutoksia, jotka vaikuttavat yli 50 vuoden päähän. Kun keskusteluissa nostetaan esiin eläkeiän nosto ja työurien pidentäminen, niin nähdäänkö todella metsää puilta? Onko asia korjattavissa näin yksinkertaisesti? Vaihtoehtona on roima eläkemaksujen nosto, joka vähentää suomalaisen työn kilpailukykyä. Muistan, kun vakuutusmatemaatikot 1990-luvun laman aikana ennustivat, että eläketurva voidaan taata vain eläkemaksuja nostamalla yli 40 %. Tällä pyrittiin ehkä aikaansaamaan pienempiä korotuksia, joita sitten saatiinkin.
Palkansaajille on tarjottu hyviä porkkanoita, jotta he työskentelisivät mahdollisimman pitkään. Toinen osapuoli eli palkanmaksajat ovat jääneet täysin ilman porkkanoita. Luuleeko hallitus jotenkin voivansa pakottaa työnantajat pitämään seniori-ikäisiä töissä? Tämä on hieman samanlaista toiveajattelua kuin se kansanedustajan ehdotus, että tehdään laki, joka pakottaa jokaisen yrityksen palkkaamaan yhden työntekijän lisää. On aivan selvää, että monilla aloilla työkyky alenee vanhenemisen myötä. Osa tekee työtä takamuksillaan, jolloin selkä rapautuu. Joku toinen tekee työtä koko kropallaan kuten esim. palomiehet. Jos joku tuntee yli 50 v. terveselkäisen rapparin, niin ilmoittautukoon. Tehtävät siis vaihtelevat hyvin laajalla skaalalla ja jo se aiheuttaa suuria haasteita eläkeiän nostolle ja työurien pidentämiselle.
Jos halutaan todella pidentää työuria, niin asian valmisteluun pitäisi osallistua muidenkin kuin sellaisten, joilla on muutakin kokemusta, kuin pehmeässä tuolissa istuen tehdystä työstä. Uusiin tehtäviin koulutusta on lisättävä, joustavia työaikoja on kehitettävä yms. Näissä asioissa on lähestyttävä työnantajia ja tarjottava heille riittäviä porkkanoita myös. Toisaalta voitaisiin tarjota myös keppiä sellaisille yrityksille, joista jää poikkeuksellisen paljon henkilökuntaa ennenaikaisesti eläkkeelle syystä tai toisesta. Nämäkin ovat kuitenkin vain lyhyen ajan keinoja ongelman helpottamiseksi.
Jos asiaa lähestytään tulevaisuuden tutkimuksen näkökulmasta eli hyvin pitkällä aikavälillä, niin ongelma muuttuu todella monimutkaiseksi. Nyt oppilaitoksista ja puolustusvoimista saatavat tiedot kertovat, että uudet sukupolvet ovat todella rapakuntoisia, johtuen monista eri syistä. Kuntoa lisäävät oppiaineet ovat kouluista melkein tyystin kadonneet. Nuoret tekevät enemmän töitä sormillaan ja aivoillaan kuin lihaksillaan. Tämä on saanut jotkut futuristit kuvaamaan tulevaisuuden ihmiset lihaksittomiksi, suuripäisiksi ja pitkiksi olennoiksi. Toisaalta on myös hyvin vaikeaa ennustaa, kuinka pitkä on nykyisen nuorison elinaikaennuste. Saattaa olla, että 1945 – 1970 syntyneet edustavat elinikähuippua ja myöhemmin syntyneiden elinkaari on lyhyempi.
Edellä lueteltuja taustamuuttujia vaikeuttaa vielä lääketieteen kehitys. Ennustetaan jo nyt, että joskus vuoden 2050 paikkeilla ihmisen elinikää voidaan pidentää huomattavasti. Jos tehokas elinikä nousee vaikkapa 100 vuoteen, niin missä iässä silloin jäädään eläkkeelle. Raamattu tuntee tapauksia, joissa ihmisen kaltaiset ovat eläneet jopa 900-vuotiaksi. Silloin on jo pakko kysyä, että kuka tätä jaksaa katsella niin pitkään? Haasteet ovat siis siksi suuria, että jollain aikavälillä on koko järjestelmä mietittävä uusiksi. Tulevaisuudessa yksilön omaa vastuuta on lisättävä, mutta muutoksen on oltava varsin pitkä ja turvattava matalapalkkaisten eläkepäivät.

Comments are closed.


WP Login