Markkinavoimat nyt

Markkinavoimat ovat olleet Suomessakin aina läsnä tavalla tai toisella. Kun aiemmin kansainväliset markkinavoimat laittoivat Suomen polvilleen, ne selätettiin devalvoimalla markka. Nyt se ei ole mahdollista, mutta muitakin suuria muutoksia on tapahtunut markkinavoimien käyttäytymisessä. Vielä reilut kymmenen vuotta sitten markkinavoimat toimivat viiveellä, koska ne olivat riippuvaisia tiedotusvälineistä ja myös ns. sisäpiirin tiedoista. Nyt kaikki on muuttunut, eikä syynä ole pelkästään globalisaatio.
Internet ja sosiaalinen media ovat muuttaneet markkinavoimien toiminnan reaaliaikaiseksi. Tämä on antanut mahdollisuuden myös spekulanteille, jotka ovat alkaneet vaikuttaa markkinoiden toimintaan. Tieto, jota spekulantit syöttävät Internetiin on hyvin usein epämääräistä ja jopa haitallisessa mielessä tai ainakin tarkoitushakuisesti tehtyä. Ennen euron käyttöönottoa spekuloitiin hyvin paljon valuutoilla ja tunnetuin peluri oli Soros. Tällä hetkellä euroalueella erilaiset itseään asiantuntijoiksi väittävät spekuloivat kaikella mahdollisella. Pörssikursseja nostetaan tai lasketaan täysin mielivaltaisesti ilman todellisia perusteita.
Eräs näiden besserwisserien spekuloinnin kohden on markkinaosuus. Ennustellaan eri yritysten markkinaosuuksia ja markkinat reagoivat niihin tunneissa jopa minuuteissa. Markkinaosuus on kuitenkin vain yksi monista yhtälön taustamuuttujista. Mikäli markkinaosuutta halutaan käyttää jonkinlaisena mittarina, niin on olemassa 30 % käytännön vakio. Jos tätä osuutta lähdetään nostamaan, niin se on niin kallista, että yrityksen tulos kärsii. Jos taas markkinaosuus laskee, niin se yleensä johtuu tavalla tai toisella strategisista päätöksistä. Tällöin pitäisi siirtyä tarkastelemaan yhtiön strategisia muutoksia ja arvioida tulevaa kehitystä niiden perusteella.
Euroalueen joutuminen syvään ja vaikeaan kriisiin oli nähtävissä jo tehtäessä Lissabonin strategia vuonna 2000. Siinä vakuutettiin, että EU tulee olemaan maailman kilpailukykyisin alue vuoteen 2010 mennessä. Asiantuntija tiesivät jo silloin, että näin ei tule käymään, koska ei ole mitään yhtenäistä EU-aluetta. Kaikenlaisten maiden hyväksyminen yhteiseen euroalueeseen heppoisin perusteluin vain kiihdytti alamäkeä. Yhdysvalloista alkanut pankkikriisi nopeutti prosessia ja tarjosi spekulanteille mahtavat mahdollisuudet hämmentää soppaa. Nyt ollaan tilanteessa, jossa mitataan poliittisten päättäjien taloudellinen osaaminen. Se mikä on varmaa, on se, että veronmaksajat ovat maksumiehiä.
On valitettavaa, että yritysten pörssikurssit ovat myös joutuneet näiden spekulanttien ja katteettomien poliittisten toiveiden uhreiksi. Tästä voi vain todeta, että karavaani kulkee ja koirat haukkuu. Jokainen yritys oma toimintayksikkönsä, joka toimii sille sopivassa poliittisessa ympäristössä. Nousevat ja laskevat kurssit eivät kuvasta yrityksen todellista arvoa, vaan ulkopuolisten sijoittajien arvioita sen toiminnan uskottavuudesta. Tätä spekulantit yrittävät horjuttaa syystä tai toisesta. Kun seuraa näitä arvioita, niin on pakko kysyä, onko joukossa lobbareita, jotka kirjoittelevat näitä juttuja toimeksiannoista. Tällaiseen toimintaa sosiaalinen media antaa nyt erinomaiset mahdollisuudet. Tämän seuraus voi olla se, että tavalliset piensäästäjät karkotetaan markkinoilta. Se puolestaan on haitallista markkinoiden toiminnalle.
Viime vuodet ovat osoittaneet, että vanha teoria tupla W:stä ei enää toimi. Markkinavoimat ovat muuttuneet erittäin epävakaiksi ja täysin ennustamattomiksi. Poliittinen päättämättömyys EU:ssa on omiaan lisäämään epävakautta. Se puolestaan voi ajaa teollisuuden pois Euroopasta lähemmäs kasvavia ja kehittyviä markkinoita. Pitää muistaa, että kun euro otettiin käyttöön, niin sen arvo oli reilusti alle dollarin. Vajaan kymmenen vuoden kuluessa euro on revalvoitunut useita kymmeniä prosentteja. Tämä on syönyt EU:n kilpailukykyä samoin kuin aikoinaan markan revalvointi. Ovatko seuraukset samat, jää nähtäväksi. Mikä on tässä kehityksessä suomalaisten ja suomalaisten osakesäästäjien asema?

Comments are closed.


WP Login