Luottamus

Euroopan Unionin suurin ongelma on se, että sitä ei suunniteltu. Se syntyi ikään kuin itsekseen konjakkikauppias Monet’n ideoiman Euroopan hiili- ja teräsyhteisön perustalle. Monet’n ajatuksena oli alun perin estää 3. maailman sodan syntyminen Euroopassa. Tähän lisättiin sopimus Euratomista ja syntyi ns. Rooman sopimus. Varsinainen Euroopan Yhteisö kehittyi siis erilaisten organisaatioiden toimintoja yhdistämällä saman sateenvarjon alle. Tärkeää on huomata, että vielä Maastrichtin sopimusta allekirjoitettaessa kansallinen päätösten teko säilytettiin pyhänä ja koskemattomana. Tämä merkitsee sitä, että yhteisiä poliittisia tavoitteita ei tunnustettu olevan. Tämä johti siihen, että suurimmassa osassa jäsenmaita pidettiin kotimaan poliittista päätöksentekoa Euroopan parlamenttia tärkeämpänä. Tästä seurasi, että Euroopan parlamenttiin valittiin nuoria innokkaita amatöörejä ja vilttiketjuun joutuneita vanhempia poliitikkoja. Näiden varaan Unioni alkoi rakentua nykyiselleen. Euroopan Unionin syntyhistoria on siis samanlainen kuin Suomen sosiaaliturvan, jota sitäkään ei suunniteltu, vaan se syntyi paikka paikan päälle strategialla.
Kun Unioni alkoi kehittyä enemmän poliittiseen suuntaan, niin unohdettiin kuinka erilaisia jäsenmaiden hallinnolliset rakenteet ja kulttuurit ovat. Esimerkkinä voidaan mainita, että kun Irlannin hallitus yritti nostaa 1970-luvun lopulla maatalouden verotuksen 0 -> 1 %, se ei onnistunut, vaan hallitus kaatui. Euroopan toisella laidalla Kreikassa verot olivat kohdallaan, mutta niitä ei maksanut juuri kukaan, koska velkaa sai helpommin, kuin omaa rahaa veronkatoa valvomalla. Vaikka parlamentaarikot eri maista tapasivat toisiaan Brysselissä, niin maiden suuret kulttuurierot eivät tulleet tutuiksi. Kulttuurin ymmärtäminen edellyttää joko tutkimista tai elämistä ao. kulttuurissa. Eräs esimerkki nykytilanteesta on tullien toiminta eri maissa.
Jos esimerkiksi tuodaan tavaraa Kiinasta, niin se kannattaa tullata Välimeren maissa ja laivata sieltä edelleen. Tämä johtuu siitä, että EU:n rajoilla kannettavat tullit tilitetään Brysseliin. Pohjoismaissa asiat hoidetaan jämptisti, koska näin on ollut aina. Välimeren maissa ajatellaan toisin. Jos omalle kotivaltiolle ei jää mitään käteen tulleista, niin miksi nähdä vaivaa ja kerätä maksuja EU:lle. Nämä esimerkit kuvaavat niitä perustavaa laatua olevia kulttuurieroja, joihin nyt yritetään sopeutua. Vasta Euron käyttöönotto saattoi EU:n tilanteeseen, jossa erot kulttuurien välillä alkoivat paljastua. Käyttöönotto sattui kuitenkin sellaiseen aikaan, jolloin taloudella meni kovaa. Euro kiihdytti osaltaan kasvun euforiaa, eikä edes EKP osannut painaa jarrua. Poliittiset päättäjät tulivat vauhdin kiihtyessä siihen uskoon, että kasvu on ikuista, eikä krapulaa tule koskaan.
Vieläkään eivät EU:n valtiovarainministerit näe sitä tosiasiaa Kreikkaa rahoittaessaan, että vaikka maan parlamentti päättäisi mitä tahansa, niin korruptoitunut hallintokoneisto voi olla päätöksiä toteuttamatta. Viittaan tällä verojen kiertämisen helppouteen maassa. Toinen optinen harha ovat vakuudet. Vakuuksien ulosmittaamiseksi vaaditaan lainvoimainen päätös. On hyvin epätodennäköistä, että jonkun valtion kansallinen oikeuslaitos laittaisi oman valtion omaisuutta ulosottoon vieraalle valtiolle. Tällöin vaihtoehdoksi jää vain sotilaallinen operaatio. Nyt lähdetylle tielle on olemassa vain yksi lopputulos ja se on liittovaltio, jossa kansallisvaltion oma päätöksentekovalta rajoittuu roskien keräilyyn. Toisena vaihtoehtona on Euroalueen pieneneminen. Tässä yhtälössä luottamus ei näytä olevan uusiutuva luonnonvara.
Kun nyt korostetaan kilpailukykyä ja työllistymistä, niin siihen on otettu aseeksi työn tehokkuuden parantaminen. Näin ajatteleville on syytä huomauttaa, että Suomessa työskenteli avoimella sektorilla 1995 1,5 miljoonaa henkilöä. Vuonna 2010 avoimella sektorilla työskenteli saman verran ihmisiä, mutta BKT oli yli kaksinkertainen. Työstä ei voi juuri paljon enempää repiä tehoja. Sitten vielä ihmetellään, mistä stressi syntyy. Näillä perusteilla on täysin selvää, että nykyinen työtä tekevä sukupolvi lähtee sairaseläkkeelle alta kuudenkymmenen. Se siitä eläkeiän nostosta. Näillä menetelmillä ollaan rakentamassa menehtyvien yritysten Suomea.

Comments are closed.


WP Login