Tilastot ja niiden käyttö

Etelä-Suomen Sanomissa oli mielenkiintoinen kirjoitus tilastoista ja niiden avulla tehtyjen ennusteiden toteutumisesta. Valhe, emävalhe, tilasto on aina vitsailtu. Kuitenkin totuus on se, että tilastoilla ohjataan koko maan taloutta. Suurin ongelma on se, että nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa tilastojen käyttö on vaikeaa ja jopa vaarallista. Tämä johtuu siitä, että tilastot, joita käytetään ennusteiden pohjina, ovat jo lähtökohdiltaan 2-3 vuotta vanhoja. Näin saatuja käppyröitä joudutaan silmät sidottuina oikomaan jo em. aika ennen, kuin päästään nykyhetkeen. Ennusteen pohja on jo lähtökohdiltaan hatara ja tilastoimattomat vuodet ovat jo saattaneet kääntää trendin kokonaan uuteen suuntaan.
Toinen suuri ongelma on se, mihin tarkoitukseen tilastoja käytetään. Lehtiartikkelissa oli kaksi hyvää esimerkkiä. Maahanamuuttotilastot ovat hyvinkin ajantasaista tietoa ja niistä voidaan tehdä jollain tavoin luotettavia ennusteitakin. Tässäkin on kuitenkin taustamuuttujia, joita on vaikeaa ennakoida. Jos esimerkiksi sosiaalitutuvalainsäädäntö muutetaan kotipaikkapohjaisesta kansalaisuutta edellyttäväksi, maahanmuutto saattaa radikaalisti vähentyä. Elinikäennusteiden laatiminen on jo huomattavasti vaikeampaa. Tärkeää olisi miettiä, mihin tarkoitukseen ja tarpeeseen tilastollinen ennuste laaditaan. Ns. kestävyysvaje vaatii huomattavan määrän erilaisten taustamuuttujien arviointia. Nykyhetki on nimittäin kohtuullisesti ennustettavissa. Sen sijaan tutkimukset osoittavat, että nykyisen nuorison terveydellinen tila on sellainen, että heidän oletettavissa oleva elinaikaennuste saattaa tehdä samanlaisen käyrän kuin Venäjällä, jossa keskimääräinen elinikä on radikaalisti lyhentynyt Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen. On siis olemassa vaara, että nykyinen nuoriso työllistää terveydenhoitoa enemmän kuin nykyiset seniorit.
Pitäisikin kysyä, että mitä sitten tapahtuu, kun nykyiset ikäluokat elävät pitempään kuin koskaan, mutta lapsen lapset kuolevat ennen isovanhempiaan? Mikäli näin käy, niin se vaikuttaa väistämättä siihen, että joko syntyvyyden tai maahanmuuton on lisäännyttävä radikaalisti. Mielestäni pelkästään tilastojen käyttö ennusteiden pohjana, pitäisi ehdottomasti lopettaa. Yritykset käyttävät ennusteidensa laadinnassa tilastojen lisäksi tulevaisuudentutkimuksen metodeja. Niissä otetaan huomioon alkavat heikot signaalit sekä trendit. Niiden avulla pyritään ennustamaan tulevat megatrendit. Nokia on hyvä esimerkki siitä, miten megatrendit syntyvät ja mitä tapahtuu, jos ei olla jatkuvasti ajan hermolla.

This entry was posted on Sunday, May 15th, 2011 at 5:58 am and is filed under Talous. You can follow any respons

Comments are closed.


WP Login