Lähiruoka

Ruoka kallistuu ja Keskon kassa pullistuu, kirjoitti eräs päivälehti. Suomen muita EU-maita huomattavasti kalliimpia ruoan hintoja on ihmetelty vuosikaudet. Perusteluina on ollut yleensä se, että Suomi on suuri ja harvaan asuttu maa. Tämä pitääkin sikäli paikkansa, että kauppojen logistinen kylmäketju on hyvin pitkä. Jakelutie on yhtä pitkä ja kummallinen kuin Postilla. Lahdesta Lahteen lähetettävä kirje kiertää ainakin Helsingin kautta. Myös suuret kauppaketjut keskittävät voimakkaasti jakeluitaan. Elintarviketeollisuus joutuu toimittamaan tuotteensa toiselta puolen Suomea ensin Helsinkiin, josta se sitten toimitetaan takaisin kauppaan, joka on valmistajan nurkalla. Logistiikka toimii ketjujen ehdoilla, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi mahdollista käyttää.

Kaikesta tästä huolimatta Kesko ja SOK tekevät huikeita voittoja ja rakentavat kohta maan täyteen marketteja. Vaikka bisneksen teon tarkoitus on tehdä voittoa, niin eikö olisi noilla katteilla mahdollisuus tarjota enemmän lähiruokaa? Suuria ja pieniä kauppoja alkaa olla elintarvikepuolella riittävästi, eikä sen vuoksi kukaan kuole nälkään. Uusien kauppojen rakentaminen näyttääkin tähtäävän kilpailun rajoittamiseen tappamalla viimeiset yksityiset kyläkaupatkin. Kilpailun väheneminen puolestaan johtaa siihen, että ruoka edelleen kallistuu ja keskusliikkeiden kassat pullistuu.

Yksi suuri syy ruokakaupan heikkoon kilpailuun on Suomen älyttömäksi mennyt hygienia vouhotus. Ennen koulujen ruoan tähteet vietiin sikojen herkuiksi. Näin elettiin tuhansia vuosia. Sioille syötettiin kaikki ruoan tähteet. Kukaan ei siihen tiettävästi kuollut. Siat söisivät näitä herkkuja vieläkin, mutta hygieniatantat ovat päättäneet toisin. Nyt sioille syötetään kaikenlaisia keinotekoisia appeita, jotka ovat kalliita ja joiden todellisista haitoista ei kukaan tiedä mitään. Kallista ruokaa menee haaskuuseen valtavat määrät. Mitä ihmeen järkeä tässä on valtion talouden kannalta? Myös teurastus tiloilla, makkaran teko, lehmän maidon myynti tiloilta jne. on säännöstelty tai kielletty kokonaan. Maito onkin hyvä esimerkki nykyisen hygienian saavutuksista. Kaupan maito on vain vettä ja hyvin vähän rasvaa. Teollisesti siitä sitten rakennetaan takaisin sellaista, mitä se oli lypsettäessä.

Miten voitaisiin lisätä maatilojen kannattavuutta, lähiruoan saatavuutta ja lisätä kilpailua. Ruoan hinnan aleneminen olisi varmaan koko kansan yhtenäinen toive. Yksi vastaus tähän olisi luoda jokaiseen kirkonkylään ja kaupunkiin lähiruokakirppis. Joka puolella alkaa olla kohta tyhjiä teollisuushalleja, koska teollista yrittämistä on vihattu yhtä paljon kuin ruoan hintakilpailua. Kunnat voisivat kunnostaa tällaiset tilat halleiksi, joissa paikalliset tuottajat voivat vaikka päivittäin myydä tuotteitaan. Toripaikat tällaisissa tiloissa olisivat riittävän edullisia ja samoin lyhyt jakelutie suoraan tuottajilta kuluttajille, tekisi tuotteet kilpailukykyisiksi. Päätöksen ajaksi kunnan terveystarkastajat voisi lähettää vaikka lomalle etelään. Kilpailevia ehdotuksia voi vapaasti tehdä, mutta pitää pitää visusti mielessä, että mitä enemmän kauppa keskittyy, sen ahtaammalle kuluttaja joutuu. Tämä saattaa olla myös ainoa tapa ylläpitää kotimaista elintarviketuotantoa tulevaisuudessa.

Comments are closed.


WP Login