Ihmisen evoluutio

Insinöörin näkökulmasta tarkastellen ihminen on omituinen vempain. Aivan ilmeisesti ihmistä ei ole suunniteltu mihinkään selvään tarpeeseen. Sen konstruktio eli luuranko on selvästi mekaaninen. Sen sijaan vempaimen käyttöjärjestelmä ja käyttövoima poikkeavat tavallisista jokapäiväisistä käyttövempaimista. Huhujen ja evoluutioteorian mukaan ihminen suunniteltiin alun perin apinaksi. Tästä johtuen ihmisen rakenne soveltuukin paremmin apinalle ominaiseen elämän muotoon. Jossain vaiheessa on jokin mennyt pieleen, koska hedelmiä ja kasviksia käyttövoimanaan käyttävä apina on muuttunut kaikkiruokaiseksi lihansyöjäksi. Muutosta on selitetty evoluution tekemillä luonnollisilla valinnoilla.

Selitys ei ole kovin uskottava, koska muutos on ollut hyvin suuri. Parempi selitys olisi geenimanipulaatio. Sitä ei kuitenkaan tunnettu apinan laskeutuessa puusta ja muuttuessa matkalla homo erectukseksi eli pystyihmiseksi. Tämä ihminen oli kaikkiruokainen, mutta ehkäpä miljoonia vuosia lihansyöjä. Hedelmiä syötiin palan painikkeeksi. Tämän jälkeiseen evoluutioon on helpompi uskoa kuin puusta putoamiseen. Pystyihmisellä oli kaikki tarpeellinen nykyihmiseksi kehittymiseen. Kehityksestä huolimatta evoluutio ei ole jättänyt ihmistä rauhaan.

Aina höyrykoneen keksimiseen saakka ihminen joutui rasittamaan itseään kovalla työnteolla pysyäkseen muonassa. Koneet alkoivat hiljalleen purkaa ruumiillisen työn paineita. Tämä muutos ei antanut ihmisen keholle kovin pitkää aikaa mukautua ja sopeutua. Edelleen tehtiin työtä rasittamalla lihaksistoa tosin vähemmän. Tehtiin työtä ja kuoltiin suhteellisen nuorina. Tässä vaiheessa kuitenkin alkoivat pohjoisen ja eteläisen pallonpuoliskon ihmisten evoluutio erota toisistaan. Tekniikan käyttöönotto ja elintaso alkoivat pohjoisessa nopeutua, koska ihmiset joutuivat suunnittelemaan selviytymistään pitkäjänteisemmin. Jos tarkastellaan ihan karkeasti eri pallonpuoliskojen tautirakenteita, niin pohjoisessa yleisimpiä ovat liikuntaelinsairaudet ja runkorakenteen viat. Etelässä puolestaan huonosta ravinnosta, sen puutteesta tai huonosta hygieniasta johtuvat taudit ovat yleisiä. Toki on yhteisiäkin tauteja, jotka leviävät nopeiden liikenneyhteyksien myötä paikasta toiseen.

Pohjoisen pallonpuoliskon nopea kehitys ruumiillisesta työstä yläpäällä ja alapään varassa tehtävään työhön, aiheutti pystyihmiselle aivan uudenlaisia rakenteellisia haasteita. Ihmisen toimintaympäristössä tapahtunut muutos oli tutkijoiden mukaan noin miljoona kertaa nopeampi kuin ihmisen fyysinen evoluutio. Tuhansien vuosien aikana ihmisen geeneihin oli kehittynyt tarve syödä silloin, kun ruokaa oli saatavilla ja niin paljon kuin jaksoi. Huolta ei ollut siitä, etteikö kaikki energia tulisi hyödynnetyksi. Vaikka muutos tapahtui, niin ruokailutavat siirtyivät vanhemmilta lapsille tällä tavoin hidastaen luonnollista evoluutiota.

Työn keventyminen puolestaan alkoi rappeuttaa lihaksistoa aiheuttaen näin luustolle rasituksia, joihin sitä ei ollut suunniteltu. Pitää muistaa, että alun perin ihmisen rakenne suunniteltiin liikkumaan ja elämään roikkumalla yläraajojensa varassa. Painon nousu ja lihaksiston heikkeneminen alkoivat rasittaa etenkin nivelistöä ja selkärankaa. Tässä vuosimallissa niveliin ei kohdistunut puristusta vaan vetoa. Pystyihmisellä sen sijaan lihakset ovat lyhyempiä ja kaikkiin niveliin kohdistuu paine. Nykyajan pystyihminen yrittää sopeutua evoluutioon urheilemalla ja kuntoilemalla. Nämä vahvistavat toki lihaksistoa, mutta myös lisäävät painetta nivelistössä. Kuntoilu antaa kuitenkin lisää aikaa ihmisen fyysiselle evoluutiolle. On kuitenkin todettava, että hyötyliikunta eli kaikenlainen ruumiillinen työnteko on huomattavasti lähempänä ihmisen fyysisiä tarpeita.

Mikä on tulevaisuus? Historia osoittaa, että ihminen osaa sopeutua. Tällä hetkellä vain aikataulu ei sovi yhteen toimintaympäristön muutoksen kanssa. Tulevaisuudessa ihmisen pituus on lähempänä kahta metriä kuin nyt. Ihmisen energian tarve sopeutuu hiljalleen todelliseen tarpeeseen eli ihminen hoikistuu ja paino laskee. Lihaksia ei tarvita, koska koneet ja robotit tekevät raskaat työt. Ihmisen aivot ja sen myötä myös pää kasvaa. Tähän on ihmisen suunnittelussa jo varauduttu. Syntyessään ihmisen kallon luut antavat mahdollisuuden aivojen kasvulle, joten kallo mukautuu aivojen mukaan eikä päinvastoin. Myös ihmisen elinkaari pitenee siten, että siitä tulee haaste yhteiskunnille. Tämä muuttaa täysin käsityksen ihmisen ”eläkeiästä”. Eliniän piteneminen aiheuttaa myös suuria haasteita ihmisen psyykelle eli kuinka kauan jaksamme elää? Kuinka kauan tämä vaihe evoluutiossa kestää, on vaikea arvioida. Ehkä satoja ehkä tuhansia vuosia.

Comments are closed.


WP Login