Kulttuuripääkaupunki Turku

Kulttuuri on moniselitteinen sana. Se yhdistyy hyvin laajaan käsitekirjoon. Voidaan esimerkiksi puhua johtamiskulttuurista, seurustelukulttuurista, juomakulttuurista jne. Turun ja muiden eurooppalaisten kulttuurikaupunkien tapauksessa puhutaan kuitenkin aivan ilmeisesti kulttuurista, joka liittyy tavalla tai toisella taiteisiin. Taiteiden kulttuurinen kirjokin on valtavan laaja. Tutkijana kiinnostaisikin, vaikka se tuntuisi pilkun viilaukselta, tietää, miten Turku määrittelee ja rajaa 50 miljoonan euron käyttönsä kulttuurin viitekehyksessä? Turussa rahat käytetään säätiön kautta, joka vaikeuttaa käytön arviointia jälkikäteen.

Säätiö ja sen johto hehkuttavat nyt sillä, kuinka paljon Turku on saanut huomiota eri puolilla maailmaa. Jo pelkkä sana kulttuuri saa toimittajat innokkaasti liikkeelle. En ole koskaan oikein sisäistänyt, mistä moinen johtuu. Johtuuko se siitä, että pelkän sanan perusteella on täysin mahdoton päätellä, mitä sen takaa löytyy. Kulttuurithan ovat hyvin pitkälle sidonnaisia alueeseen ja sen väestöön. Suomessa löytyy kymmeniä paikallisia kulttuureja, jotka ovat jopa käyneet sotaa keskenään. Lobbausorganisaatioista päätellen Euroopassa on reilusti yli 200 erilaista kulttuuria, mutta virallisia jäseniä vain 27. Jo nyt on täysin selvää, että kaikki kulttuurit eivät ole edustettuina Euroopan parlamentissa, koska lobbareilla on yli 200 toimistoa Brysselissä.

Säätiö ilmoittaa olevansa vakuuttunut siitä, että sijoitettu 50 miljoonaa eroa tulee monin verroin takaisin mm. turismina. Tämä on vähän samanlainen heitto, kuin jos ilmoittaisin, että minulla on 7 oikein tänä iltana Lotossa. Jos tarkastellaan monia edellisiä kulttuurikaupunkeja, niin vuosi on osoittautunut vain hetken huumaksi. Jälkeen on jäänyt vain se kiinteä, mitä ehkä investoitiin. Pysyvästi ei ole lisääntynyt turismi eikä ulkomaiset investoinnit. Mahdollinen työllistämisvaikutuskin on jäänyt määräaikaiseksi. On vaikea arvostella 50 miljoonan panostusta, mutta pienen epäilyksen varjon voi toki heittää kysymällä, mitkä olisivat olleet turkulaisten kannalta vaihtoehdot.

Toista ja suurelta osin vastakkaista toimintatapaa edustaa Tallinna. Toki sielläkin tehtiin suuria suunnitelmia, mutta lopulta touhuun iski karu taloudellinen todellisuus ja arkipäivän realismi. Kaikkiin kotkotuksiin ei löytynyt rahaa. Päätettiin tehdä se, mitä voitiin. Tilanne kuitenkin on se, että jopa suomalaisia käy Tallinnassa enemmän kuin Suomen Turussa täysin riippumatta siitä, onko meneillään kulttuuripääkaupunkivuosi vai ei. Joutuukin kysymään, miksi ihmiset tulisivat Pariisista, Lontoosta tai Melbournesta katselemaan suomenkielistä kulttuuriesitystä Suomeen ja Turkuun. Se ei toki ole Turun vika vaan syrjäisen sijaintimme ja omituisen kielemme vika. Suomen tunnetuimmat kulttuurisaavutukset ovat arkkitehtuuri, musiikki, käännöskirjallisuus jne. Ne eivät kuitenkaan ole millään tavoin sidonnaisia Turkuun. Kaikesta huolimatta onnea ja menestystä.

Comments are closed.


WP Login