Harmaatalous

Tein viime vuosituhannen lopulla Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa tutkimuksen EU-maissa käytössä olevista pakollisista palkkasidonnaisista kustannuksista. Jopa Raimo Sailas tilasi sen. Tutkimus perustui eri maiden suurlähetystöihin lähetettyyn kyselyyn. Mielenkiintoista oli se, että osa lähetystöistä kieltäytyi vastaamasta kyselyyn perustellen asiaa kilpailullisilla syillä. Näissä tapauksissa lähetin kyselyn ao. maissa toimiville Suomen kaupallisille edustajille. Muutama heistäkään ei vastannut, koska eivät ilmeisesti ymmärtäneet koko asiaa. Lähteenä käytettiin myös maiden investointeihin houkuttelevia nettisivustoja. Näin voitiin tietoja verrata osittain ristiin.

Tutkimus osoitti kiistatta, että Suomessa veron luonteisia ja pakollisia palkkasidonnaisia kustannuksia oli kaikkein eniten. Niitä oli reilut kaksikymmentä. Ne eivät toki olleet kaikki yhteiskunnalle meneviä, mutta kaikesta huolimatta lakisääteisiä. Toisena oli Portugal, jossa niitä oli kuusi (6). Oli myös maita, joissa työnantajat eivät joutuneet maksamaan mitään palkansivukuluja. Tällaisia maita olivat mm. Tanska ja Hollanti. Näissä maissa kaikki maksut kerättiin kaikilta veronmaksajilta joko suorina tai epäsuorina veroina. Tämä suosii erityisesti työvoimavaltaista teollisuutta ja PK-yrityksiä.

Ehdottomasti suurin palkkoihin sidottu maksu Suomessa on eläkemaksu ja siinä on kovat nostopaineet. Muissa maissa tämä on toteutettu siten, että on olemassa valtion taholta peruseläke. Sen lisäksi yritykset käyttävät eri työntekijäryhmille joko yrityksen kokonaan kustantamia tai yhteisesti kustantamia eläkevakuutuksia. Suurin yksittäinen harmaantalouden osa-alue ovat pimeät palkat. Jotta näitä voitaisiin maksaa ja välttää suuret palkkojen sivukulut, tarvitaan kirjanpitoon kuitteja peittämään pimeät palkat. Tähän toimintaan tarvitaan ns. kuittitehtaita.

On syytä visusti tiedostaa, että Suomessa on maailman suurin ero työntekijän käteensä saaman nettotulon ja yrityksen maksamien työvoimakustannusten välillä. Tämä on myös eräs merkittävä este suorille ulkomaille investoinneille ja ulkomaisten huippuasiantuntijoiden sijoittumiselle Suomeen. Tämä on myös suurin yksittäinen syy siihen, että harmaatalous tulee entisestään lisääntymään. Se muuttuu myös entistäkin suunnitelmallisemmaksi ja kansainvälisemmäksi. Vaikka harmaan talouden tutkintaan lisättäisiin 10 000 tutkijaa, niin tulos on yhtä huono. On selvästi nähtävissä trendien pohjalta, että yritysten elinkaaret tulevat lyhenemään. Tämä johtuu siitä, että tuotteiden elinkaaret lyhenevät. Tulevaisuudessa tuotteista kuoritaan nopeasti kermat päältä ja lopetetaan yritys ennen, kuin kilpailijat ehtivät aloittaa kopioinnin. Kun näin on, niin verottaja ei ehdi tehdä tarkastuksiaan ennen, kuin yritys on jo lopetettu.

Harmaata taloutta on siis lähestyttävä pyrkimällä poistamaan sen syyt. Valvonnan lisääminen vain oireiden torjuntaa, ei lopullisen ratkaisun etsimistä. Kolmikanta konsensuksella saatiin tuloksia aikaan suljetussa taloudessa. Valitettavasti tilanne ja kolmikannan tulokset ovat monilta osin menneet päälaelleen globaalissa- ja euroalueen kilpailussa. Monia aikaisempina vuosikymmeninä tehtyjä päätöksiä on pakko tarkastella kriittisesti ja objektiivisesti, jotta voisimme kansakuntana menestyä tulevaisuudessa.

Comments are closed.


WP Login