Viro ottaa käyttöön euron

Molotov todisteli aikoinaan, että pienillä valtioilla ei ole sijaa maailmassa ja siksi niiden pitää liittyä suureen upeaan kommunistiseen perheeseen. Vaan toisin kävi. Paljon on muuttunut reilussa 60 vuodessa. Suurin muutos oli kait kommunistisen talousunelma totaalinen haaksirikko. Kiinankin talousjärjestelmä voidaan luokitella totalitaristiseksi kapitalismiksi. Onko Virossa sittenkään mietitty riittävän perusteellisesti todellisia syitä euron käyttöönottoon? Vai onko päätös tehty tunnepohjainen isompien suosion tavoittelu ja hakeutuminen tiukemmin Euroopan kainaloon?

Hallituksen edustajat ovat todistelleet, että euro lisää ulkomaisia investointeja Viroon, koska devalvaatiota ei nyt tarvitse pelätä. Mihin tällainen talousajattelu perustuu? Viron valuutan ulkoinen arvohan on pysynyt tiukasti samana jo yli vuosikymmenen. Voi myös kysyä, miten devalvaatio vähentäisi investointeja, kun se on kautta Suomen markan historian nimenomaan kiihdyttänyt vientiä? Tämä on vain yksi osoitus siitä, että globaali talousajattelu ei ole vielä juurtunut Viron poliittiseen eliittiin. Ei sen puoleen, ei se ole juurtunut Suomenkaan.

Olen toiminut siksi pitkään konsulttina Virossa, että näen paljon tärkeämpiä syitä ulkomaisten investointien vähäisyyteen maassa. Ensimmäinen ulkomaisten investointien buumi alkoi 1990-luvun puolessa välissä. Tällöin lähinnä tanskalaiset puusepät tulivat ja ottivat käyttöön kaikki mahdolliset navetat ja sikalat. Uusia tuotantotilojakin rakennettiin jonkin verran. Vanhoja venäläisiä tehdastiloja ulkomaiset tulijat karttoivat, koska ne olivat täysin vanhentuneita nykyaikaiseen pitkälle automatisoituun tuotantoon. Monet olivat lisäksi varojen puutteessa rappeutuneet. Vanhat rakennukset kelpasivat ainoastaan virolaisille yrittäjille. Navetat ja sikalat olivat yhdessä tasossa, mutta tehdasrakennukset yleensä monikerroksisia.

Tällä hetkellä tilanne on se, että Virossa ei ole teollisuudelle kaavoitettua ja kunnallistekniikalla varustettua maata missään. Asia ei kuulu kunnille, eikä se näytä kuuluvan valtiollekaan. Tein eräälle suomalaiselle asiakkaalleni koko Viron kattavan kartoituksen. Raakamaata löytyi, mutta se olisi edellyttänyt kaavoitusta ja virkamiesten lahjomista. Kunnallistekniikka olisi pitänyt rakentaa itse ja taas oltiin tekemisissä arvonsa tuntevien virkamiesten kanssa. Kaiken kukkuraksi maasta pyydettiin tolkuttomia hintoja. Asiakkaan päätös oli nopea ja tyly: ei kiinnosta. Suurimmissa kaupungeissa asuntoihin ja toimistotiloihin sijoittamisen aikakin alkaa olla ohi. Suuria määriä toimistotiloja muutetaan asunnoiksi ja asuntojakin on myymättä pilvin pimein. FDI eli suorat ulkomaiset sijoitukset ovat siis pitkälti toiveajattelun varassa (FT).

Venäjän aikana Viro huolehti suurelta osin Leningradin elintarvikehuollosta. Venäjä puolestaan toimitti raaka-aineet niin metalli- kuin muullekin teollisuudelle. Näin pääsivät Viron metsät pusikoitumaan ja niiden saaminen suomalaiselle tasolle kestää vähintään sukupolven. Ainoa todellinen raaka-aine on palavakivi, joka sekin on uusiutumaton luonnonvara. Pelkät edulliset työvoimakustannukset eivät houkuttele ulkomaisia investointeja. Suurin osa suuntaa suoraan Venäjälle etenkin, jos Venäjä nyt sitten joskus liittyy WTO:n jäseneksi. Toistaiseksi raaka-aineiden tuontia Viroon rasittaa tai ainakin rajoittaa Venäjän käyttämät ”rajarahdit”, jotka ovat satamien kautta kulkeviin tuotteisiin verrattuna moninkertaiset.

Mitä sitten hintojen nousuun tulee, niin hinnat tulevat nousemaan aivan teknisistä syistä johtuen. Yksi kruunu on noin 6 eurosenttiä. Kun hintoja muutetaan kruunuista euroiksi, joudutaan hintoja pyöristelemään ja kauppiaan tuntien, yleensä ylöspäin. Tästä johtuen Suomessakin kävi monissa halvoissa tuotteissa siten, että markan tuote sai hinnakseen yhden euron eli hinta kuusinkertaistui. Suomessa päätettiin lisäksi, että pienin kolikko on 5 senttiä, joka sekin edisti hintojen nousua. Joku Viron hallituksen ministeri totesi tähän, että kyllä kilpailu pitää hinnat kurissa. Jos tämä pitää paikkansa, niin miksi Suomessa on EU:n korkeimmat elintarvikkeiden hinnat. Samaan aikaan SOK ja Kesko rakentavat maan täyteen toinen toistaan mahtavampia ostoskeskuksia ja rahoitus tule suoraan kassasta. Kauppa se on joka kannattaa. Suomalaiset hyötyvät ilmeisesti kaikkein eniten Viron eurosta. Täällä viinaverot, juomaverot, makeisverot, tupakkaverot jne. nousevat, joten matkat Tallinnaan alkavat jo maksaa itse itsensä.

Unelmia ja tavoitteita kuitenkin pitää aina olla, vaikka niiden seurauksena olisikin joskus ystävällinen, mutta kova potku munille.

Comments are closed.


WP Login