Järkeä mukaan kielikeskusteluun

Pakkoruotsi ja sen tarpeellisuus Suomessa puhuttaa edelleen. Samoin on ruotsinkielen virkamiestutkinnon laita. Totuus asiassa on kuitenkin aika tyly. Jos kieltä ei joudu käyttämään aktiivisesti, niin opittu kieli unohtuu muutamassa kuukaudessa. Jos sen sijaan on asunut maassa pidempiä aikoja, niin unohtuminen kestää pidempään ja vastaavasti kielen voi aktivoida nopeammin. Sanon tämän monen vuosikymmenen kokemuksen perusteella.

Jos Ruotsin ja Venäjän kielen kilpailua katsotaan kansakunnan hyödyn kannalta, niin Venäjä on ehdoton voittaja tässä kilpailussa. Vuonna 2009 Suomessa vieraili noin 1,3 miljoonaa venäläistä turistia. On olemassa myös arvioita siitä, kuinka paljon he jättivät euroja maahan. Ruotsalaisia kävi samana aikana Suomessa vain noin 300 000 eli neljännes venäläisten määrästä. Näistäkin ylivoimaisesti suurin osa oli Ruotsissa asuvia suomalaisia. Riikin ruotsalaiset eivät paljon Suomessa vieraile. Entinen alusmaa ja sen kulit eivät kiinnosta oikeita ruotsalaisia.

Suomalaiset puolestaan saavat Ruotsissa yliolkaista palvelua, jos yrittävät hoitaa asioitaan ruotsin kielellä. Omasta kokemuksestani Ruotsissa työskennelleenä voin sanoa, että englannilla ja saksalla saa huomattavasti paremman palvelun. Samalla tavalla kuin hyvääkin englantia puhuvan ruotsalaisen erottaa muista englannin käyttäjistä, erottavat ruotsalaiset hyvääkin ruotsia puhuvan suomalaisen. Tämä siitä huolimatta, että Ruotsin talous lähti nousuun suomalaisten emigranttien avulla.

Tulevaisuudessa venäjän kieli tulee olemaan yhä tärkeämpi suomalaiselle kaupalle ja teollisuudelle, koska Venäjä kauppakumppanina on logistisesti Suomelle kaikkein edullisin. Venäjän kielen opetus, opiskelu ja osaaminen katosivat sotien jälkeisestä Suomesta juuri sodan aiheuttaman vihamielisyyden johdosta. Valitettavasti sama ilmiö on nyt menossa Virossa. Venäjän osaamisen katoaminen Virosta on vieläkin suurempi uhka, koska Viro on raaka-aineista köyhä maa, jonka tulevaisuus on hyvin pitkälle riippuvainen venäläisistä raaka-aineista.

Suomi on pieni maa ja sen on oltava nopea ja joustava käänteissään. Menisin jopa niin pitkälle, että Venäjä ja Suomi järjestäisivät loma-aikoina subventoituja kursseja esimerkiksi Pietarissa suomalaisille opiskelijoille. Koska opiskelijoiden työttömyys on varsin suurta, niin kielen opiskelu Venäjällä tarjoaisi hyvän vaihtoehdon.

Comments are closed.


WP Login