Lahoaako suomen kieli?

Olin seuraamassa paneelikeskustelua, johon osallistui myös pari kansanedustajaa. Erääksi teemaksi nousi suomen kielen tila ja erityisesti sen lahoaminen nuorison keskuudessa. Tämä aihe johti tietenkin luokkakokoihin, Internetiin ja kirjojen lukemiseen. Erityisesti korvaani jäi soimaan tämä keskustelu luokkakoosta. Kun aikoinaan aloitin 1940-luvun puolivälissä kansakoulun, niin koulussa oli vain kaksi luokkaa, toisessa oli 1- 4- ja toisessa 5 – 7-luokat. Samassa luokassa tehtiin niin käsityöt kuin puutyötkin. Koulussa oli vain kaksi opettajaa varsinainen opettaja ja hänen vaimonsa, jolla ei ilmeisesti ollut opettajan pätevyyttä.

Eri-ikäisten opettaminen on varsin haasteellista, eikä siinä jää paljon aikaa Aapista opetteleville. Niinpä minäkään, muutenkin hitaana, en oppinut ensimmäisen talven aikana lukemaan. Hädin tuskin opin aakkoset tai ääkköset niin, kuin niitä kutsutaan tietotekniikassa. Lukemaan kuitenkin piti oppia. Niinpä aloin lukea lehdestä sarjakuvia. Sanakirjana käytin tässä hommassa Aapista vai onko sen Ääpinen? Hiljalleen se alkoi sujua, koska Fantom ja Taika-Jim alkoivat kiinnostaa sitä enemmän, mitä enemmän niistä pääsi perille. Luulen, että tilanne oli sama sodan jälkeen kaikkialla Suomen maaseutupitäjissä. Tästä huolimatta nämä ikäluokat ovat rakentaneet Suomen sellaiseksi, kuin se nyt on. Huonoistakin lähtökohdista on siis ponnisteltu hyvinvointiin.

Kaikessa oppimiskeskustelussa on tyystin unohdettu motivaation merkitys nimenomaan nuorison keskuudessa. Motivaatiota heikentävät nykyään tv, tietokoneet, pelikonsolit jne. Ne ovat paljon viihdyttävämpiä ja mukavampia kuin kirjoista pänttääminen. Vikaa on myös opetusohjelmissa, koska niitä uusitaan siksi harvoin, että käytäntö on jo ajanut monesta ohi. Muistan, kun meille Tekussa opetettiin pärekattojen tekoa, vaikka palolainsäädäntö oli kieltänyt niiden tekemisen jo viisi vuotta aiemmin. Piti vaan oppia, koska asia oli opetusohjelmassa. Elementtirakentaminen oli juuri kohonnut siivilleen, mutta sitä ei opetettu, koska se ei sisältynyt opetusohjelmaan. Mm. tämä on yksi suuri syy 1960–1970-luvuilla rakennettujen talojen homeongelmiin. Elementtien valmistajat eivät ymmärtäneet kosteuden rakenteellisia ongelmia, eikä niitä ymmärretty työmaillakaan.

Kun omat lapseni menivät peruskouluun, niin tavoitteena oli oppia lukemaan jouluun mennessä. Tavaamisen oppimiseen ei ollut riittävästi aikaa. Lukeminen ja kirjoittaminen ovat kuitenkin saman asian eri puolia, joita molempia tarvitaan. Lukemaan voi oppia jotenkin ilman, että osaisi tavata, mutta kirjoittamaan ei opi, jos ei osaa tavata. Olen törmännyt tähän ongelmaan opettaessani niin, yliopistossa kuin AMK:ssakin, jossa tentit on vielä kirjoitettava käsin. Joskus on joutunut miettimään sitä, kuinka paljon on todellisia lukihäiriöisiä ja kuinka moni ei vain ole oppinut tavaamaan.

Voisiko kielen lahoamiseen sittenkin olla syynä se, että ei ole aikaa opetella perusteita riittävän kauan? Niin kauan, että jokainen osaa varmasti tavata. On myös mietittävä, miten lisätä motivaatiota. Itse en aikoinani ehtinyt opiskella keskikoulua pidemmälle, koska oli mentävä töihin. Asia jäi kuitenkin kaivelemaan ja palasin Ruotsista kauppaopistoon ja sen jälkeen teknilliseen kouluun. 1970-luvulla työn aiheuttamat haasteet pakottivat etäopiskeluun Markkinointi-instituutissa. Tuloksena oli Markkinointitutkinto. Kun 1990-luvulla luovuin työnatajana toimimisesta, vapautui jälleen aikaa opiskeluun. Suoritin DI-tutkinnon ja käytin siihen yliopistossa vain vajaan vuoden, tosin minulla oli valmiina noin 40 % vaadittavista opinnoista, ennen yliopistoon menoa. 2000-luvulla syntyi sitten pari tohtorin tutkintoa. Tässä opintojaksossa suurimpina tekijöinä olivat motivaatio, tiedonhalu ja tunne siitä, että oli nuorena jäänyt jostain paitsi.

Näin voi käydä nykyajan nuorillekin. Motivaatio ilmestyy myöhemmin tehtävien mukana. Nykynuorisolla on tämän kaltainen elämä edessään, koska opiskelu on nopeasti muuttuvassa maailmassa MUST. Koko elämä on opiskelua. Tässä on myös haastetta niin viranomaisille kuin yrityksillekin.

Comments are closed.


WP Login