Sisämarkkinat

Viralliset tahot ovat onnellisia yhteismarkkinoista ja niiden toimivuudesta. Käytännön karu totuus on vain toinen. Vaikka tavarat kulkevat ilman viivytyksiä EU-maiden rajojen yli, tämä on vain ikään kuin yksi suuntainen katu. On myös niin, että pankkijärjestelmien uusiutuessa myös rahan pitäisi liikkua rajojen yli nopeasti. Mutta entä jos ostaja ei ole halukas maksamaan?

Uusien jäsenmaiden toimintakulttuurit perustuvat sukupolvien ajan sovellettuun kommunistiseen politiikkaan. Kun uusia jäsenmaita on hyväksytty, on tuijotettu vain valtion taloudelliseen tilaan. Ei ole lainkaan mietitty sitä, miten liittyvät maan hallinto-, oikeus-, yritys- yms. kulttuurit sopivat EU-maiden perheeseen. Oikeushallinnon henkilöstö edellyttäisi mittavan uudelleen koulutuksen, jotta se edes pystyisi tunnistamaan kommunistisen järjestelmän ja länsimaisen järjestelmän oleelliset erot.

Tavarakaupassa ongelmat liittyvät ensinnäkin reklamaatioiden käsittelyyn. Jos asiakas ei laske virallista tavarantarkastajaa tutkimaan reklamaatiota, niin ei mahda mitään. Tästä syystä reklamaatioita myös ketjutetaan. Jos puolestaan tavarantarkastus on tehty, niin oikeus ei yleensä anna sille mitään arvoa, vaan yleensä asettuu ostajan puolelle. Vaikka minkäänlaista todistetta tai näyttöä reklamaatiosta ei olisi esittää. Erityisesti ulkomaisen tavarantoimittajan on hyvin vaikea selvittää lahjusten käyttöä vieraassa maassa.

Monissa maissa esim. Virossa toimitusjohtajalla ei ole lain suomia valtuuksia sopia juuri mistään. Valtuudet on annettava erikseen joko yhtiöjärjestyksessä tai hallitusta vastaavan elimen päätöksillä. Tähän on vedottu useissa tapauksissa, kun saatavia on jouduttu karhuamaan oikeudessa. Vaikka tavarat on todistettavasti toimitettu ja käytetty, niin oikeus yleensä sovittelee maksua. Parhaassa tapauksessa saamamies selviää sillä, että ei saa myöhästyneestä maksusta sopimuksen mukaista korkoa.

Tällainen käytös on hyvin yleistä etenkin Baltiassa. Tällainen käyttäytyminen on kuitenkin omiaan muuttamaan myyjien käyttäytymistä ainakin maksuehtojen osalta. Myyjät alkavat vaatia ennakkomaksuja tai vakuuksia esim. pankkitakauksia. Silloin ollaan tilanteessa, jossa ongelmat ovat suurempia kuin entiset rajamuodollisuudet. Lopulta sisämarkkinoiden (Single Market) toiminta alkaa yskiä.

Comments are closed.


WP Login