Soininvaaran utopiat

Olen pitänyt Soininvaaraa tähän asti fiksuna miehenä, mutta en pidä enää. Lukijan sanan vastaus Raimo Kiljuselle 18.8. Etelä-Suomen Sanomissa Soininvaara profiloi hänet täysin teflonpinnoitetuksi poliitikoksi, jolla ei ole minkäänlaista vastuuta teoistaan. Kirjoitus on enemmän toiveajattelua, kuin toteuttamiskelpoinen suunnitelma.

Aluksi hän toimii kuin verottaja eli purkaa kaksi osakeyhtiötä Lahti Aquan ja Lahti Energian. Kunnalliset vesilaitokset hän myy Lahti Aqualle, vaikka tiedossa ei ole, että osakeyhtiön hallitus olisi moista periaatepäätöstä tehnyt. Jos Lahti Aquan hallituksessa istuvat poliitikot tekevät sellaisia ratkaisuja, jossa lahtelaiset joutuvat subventoimaan äärikuntien vesihuoltopalveluja, niin he ovat äkkiä entisiä poliitikkoja. Osakeyhtiö toimii osakeyhtiölain mukaan, eikä sen toimialaan kuulu Soininvaaran kuvailema toiminta. Sama koskee pitkälti myös Lahti Energiaa tosin vain kaukolämmön osalta. Sähköä voi jokainen ostaa miltä yhtiöltä haluaa. Hinnat määräytyvät markkinoilla.   

Kiinteistövero on maan ja sillä olevien rakennusten arvoon perustuva vero, jonka kiinteistön omistaja maksaa vuosittain tontin tai tilan sijaintikunnalle. Vero määrätään sille joka omistaa kiinteistön kalenterivuoden alkaessa. Veron suuruus on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Veroprosentin suuruudesta päättää kunnanvaltuusto eduskunnan säätämien ala- ja ylärajojen mukaisesti. Väite siitä, että verohallinto määrää vyöhykehinnat ei pidä täysin paikkaansa.

Verohallinto päättää vyöhykehinnoista markkinoilla määräytyvän arvon mukaan. Kaupungeissa vyöhykehintaan vaikuttavat hyvin suurelta osin kuntien määrittelemät tonttien vyöhykehinnat. Nämä vyöhykehinnat ovat yleensä suoraan verrannollisia etäisyyteen keskustasta. Mahdollisen kuntaliitoksen jälkeen voidaan kysyä mistä keskustasta. Riippuuko hinta etäisyydestä Lahden keskustaan, jonne palvelut suurelta osin siirtyvät vai entisestä kuntakeskuksesta?

Miten Soininvaara on aikonut hoitaa Lahden työttömyyden? Näin hän ainakin väittää kirjoituksessaan. Työllisyys riippuu hyvin pitkälle alueen talouden rakenteesta eikä suinkaan siitä, että kunta hoitaa työttömyyden ja palkkaa kaikki työttömät kaupungin töihin. Elinkeinorakenteen muuttamiseen nykyisestä kuluu sukupolvia. Se, kuinka helposti muualta pääsee Lahteen kaupoille, riippuu yksityisistä liikennöitsijöistä. Toinen vaihtoehto on se, että uusi kunta alkaa massiivisesti tukea kunnan sisäistä liikennettä. Tämä taas merkitsee korkeampia veroja. Mitä tarkoittaa ja miten tapahtuu yhdyskuntarakenteen kehittyminen parempaan suuntaan? Missä on matkakeskus? Kuka sen rakentaa ja koska? Miten se lisää matkustajamääriä? Tämä osion osalta voi siteerata Martin Luther Kingiä: I have a dream.

Koko kirjoitus on kuin hätävalhe, joka tarvitaan, jotta Lahteen liittymässä olevien kuntien neuvoantaviin äänestyksiin saataisiin toivottu lopputulos. Soininvaara laittaa kaikki kulut lahtelaisten maksettavaksi ja kaikki hyödyt liittyville kunnille. Tämä logiikka perustuu siihen, että Lahdessa on päätökset tehty, eikä niihin voi enää vaikuttaa. Jos näin mennään, niin ei tämä ole vielä kiveen hakattu Lahdessakaan. En vastusta liitosta sinänsä, mutta vaikeaa on hyväksyä elinikäinen irtisanomissuoja kuntien työntekijöille. Pitää muistaa, että jokainen työpiste on myös kustannuspiste. Vaikka työpisteeltä poistetaan tehtävät, niin kustannuspiste ja kustannukset säilyvät.

Comments are closed.


WP Login