Lajien synty

Charles Darwinin syntymästä tuli kuluneeksi viime vuonna 200 vuotta. Hän pelkäsi ja lykkäsi kirjansa Lajien synty julkaisemista liki 20 vuotta. Teoria perustuu sille yksinkertaiselle idealle, että vahvimmat ja mukautumiskykyisimmät lajit selviävät kilpailussa elintilasta. Tämä on julma, mutta valitettava totuus. Lukuisia lajeja on kuollut sukupuuttoon syistä, joista meillä ei ole mitään tietoa. Jotkut ovat kuolleet tauteihin ja jotkut toiset luonnon katastrofeihin. Itsetuhonnasta ei ole esimerkkejä, jos sopuleita ei oteta huomioon. Kovista yrityksistä huolimatta nekään eivät ole silti kuolleet sukupuuttoon. Maailman vahvimmaksi todettu laji on puolestaan torakka, joka on vielä vanhempi kuin ihmiskunta, ainakin nykyisten arvailujen mukaan.

Valitettavasti Darwinin opit näyttävät unohtuneen nykypäivän ihmisiltä. Evoluutio ei nimittäin ole pysähtynyt ihmisen osaltakaan mihinkään. Se jatkuu yhä kiihtyvällä nopeudella kuin globalisaatio. Terroristien pommeja tuhoisampia ovat esimerkiksi roskaruoka, joten terroristien kannattaisi pommittaa amerikkalaisia hampurilaisilla, jolloin he todennäköisesti söisivät itsensä hengiltä. Huolestuttavalta vaikuttaa myös varusmiesten kunnon jatkuva heikkeneminen. Sen syynä on fyysisen rasituksen väheneminen työtapojen muutoksen ja liikunnan vähentymisen myötä etenkin nuorison keskuudessa.

Nämä muutosprosessit alkoivat nopeutua sodan jälkeisen nopean teknisen kehityksen myötä. Suurin osa länsimaisesta sivilisaatiosta siirtyi vähän rasittavaan istumatyöhön. Darwinin teorioiden mukaan nyt eletään erästä merkittävää vaihetta ihmisrodun evoluutiossa. Vaikka väestö maapallolla edelleen lisääntyy, se tämän vuosisadan aikana vanhoissa teollisuusmaissa vähenee. Tämä johtuu paitsi sotien vääristämästä ikärakenteesta myös syntyvyyden vähenemisestä. Tutkimukset osoittavat myös, että lapsettomuus on lisääntymään päin. Suurin syy tähän oletetaan olevan kemiallisilla yhdisteillä.

Tämä koskee vain jo olemassa olevaa väestöä. Suuremmat uhkat koskevat kuitenkin tulevia sukupolvia. Ihmiskunnan käytössä on tällä hetkellä yli 80 000 erilaista kemiallista yhdistettä, joista suurin osa on valmistettu synteettisesti. Näistä yhdisteistä noin 70 000 on sellaisia, joiden vaikutusta ihmiseen ei ole millään tavoin tutkittu. Viranomaiset ovat tietoisia riskeistä, mutta resursseja puolueettomiin tutkimuksiin ei ole ja valmistajia ajaa ahneus, joten heidän tutkimuksensa ovat subjektiivisia. On myös mahdollista, ettei vaikutuksia saataisi selville edes tutkimalla, vaan tarvitaan useampi sukupolvi asian selviämiseen.

Kemiallisten yhdisteiden vaikutus on siten jätetty ihmiskehon tehtäväksi. Tämä merkitsee käytännössä sitä, että nämä vieraat aineet antavat geeneillemme mahdollisuuden tehdä luonnon valintaa sen suhteen, mitkä geenit siirtyvät tuleville sukupolville. Miten ne tulevat muuttamaan ihmisen genomia? Johtaako tämä muutos sukupuuttoon, vai muuttuuko ihminen joksikin toiseksi lajiksi – takaisin apinaksiko?

Comments are closed.


WP Login