Maassa maan tavalla…

tai maasta pois. Ranska avasi pään uusille tulkinnoille EU:n vapaata liikkuvuutta koskeviin pelisääntöihin. Käytännössä jo puolalaisista putkimiehistä alkanut poru on päättynyt uusiin pelisääntöihin, joilla pääasiassa romanialaisten Ranskassa oleskelua voidaan rajoittaa. Romanialaisten leirit poistetaan ja käyttäytymistä aletaan seurata nimenomaan suhteessa ranskalaiseen lainsäädäntöön ja kulttuuriin. Ranska on aina toisesta maailmansodasta alkaen suhtautunut vieraisiin torjuvasti. Olen vieraillut Ranskassa jo yli 40 vuotta. Aluksi edes Pariisin hotelleissa ei haluttu puhua esimerkiksi englantia, vaikka olisi osattukin. Maaseudulla ravintoloista ei saanut edes omelettia, jos äänsi sen ranskaksi väärin. Väki kapakassa odotti, että turisti alkaisi kotkottaa ja elehtiä kuten kana. Kun näin huvitti ranskalaisia, niin sai omelettinsa.

Ranskan päätöksen jälkeen on mielenkiintoista seurata, kuinka käy Espanjassa. Rooman vallan aikana roomalaisjoukot komennettiin Espanjasta nykyisen Romanian alueelle. Ilmeisesti tästä johtuen romanialaisten kieli on lähellä espanjan kieltä ainakin niin lähellä, että he tulevat siellä helposti toimeen. Tämä taas on johtanut siihen, että Espanjassa on ehkä eniten romanialaisia EU-maista. Samat ongelmat vallitsevat siis Espanjassa kuin Ranskassakin mutta vielä laajemmin.

Minua ihmetyttää onko EU:lla ollut mitään strategiaa uusien jäsenmaiden hankinnassa, vai onko tavoitteena ollut saada kaikki Euroopan valtiot EU:n jäseniksi huolimatta siitä, sopivatko ne länsieurooppalaiseen kulttuuriin vai ei. Kreikka on jo selvä esimerkki siitä, että mitä idemmäksi mennään, niin sitä suurempia ovat poikkeamat. Erot alkoivat syntyä 300-luvulla jaa., kun Länsi-Rooman valtio hajosi ja Itä-Roomasta syntyi Bysantti. Tästä alkoi Itä-Euroopan ja Länsi-Euroopan kulttuurien eroaminen. Bysantti hajosi vasta 1100-luvun alussa, joten kulttuureilla oli runsaasti aikaa erottua toisistaan.

Suomi kytkeytyi sekä Bysanttiin että Länsi-Eurooppaan 500 luvulta alkaen. Tämä johtui itäisen Silkkitien syntymisestä Birkan eli nykyisen Tukholman ja Istanbulin välille. Yksi tämän reitin tukikohdista oli silloisen Suomen alueella oleva Staraja Ladogan kaupunki, joka sijaitsi Laatokan rannalla Pietarista itään. Suomalaiset kävivät lähinnä turkiskauppaa reittiä kulkevien viikinkien kanssa. Tätä jatkui aina siihen asti, kun ruotsalaiset tulivat Turkuun ”käännyttämään” siellä jo asuvia kristittyjä. Todellinen syy oli kuitenkin ryhtyä vastustamaan ortodoksien kasvavaa valtaa idässä (Passila, E., Kauppaa Faaraoiden Egyptistä Euroopan Unioniin).

Mitä mahtaa Suomi tehdä tässä tilanteessa, kun maata yritetään nyt valloittaa etelästä. Suomen eräs suuri ongelma on se, että meillä sosiaaliturva perustuu vakituiseen asuinpaikkaan. Näin ollen jokainen, jolla on vakituinen asuinpaikka Suomessa, saa samat sosiaaliset etuudet kuin suomalaisetkin. Romanialaisilta ei voi EU:n kansalaisina estää vakituista asumista Suomessa, joten kustannukset voivat räjähtää käsiin, jos asialle ei tehdä jotain. 

Comments are closed.


WP Login