Liikenneturvallisuus vai valtion tulolähde?

Valtio keräsi vuonna 2009 sakkotuloja yhteensä 275 milj. euroa. Kuinka paljon tästä liittyy erilaisiin liikenneturvallisuuteen liittyviin sakkoihin, ei ole tietoa. Ainoastaan se tiedetään, että ylinopeussakkojen määrä nousi huomattavasti. Sakot muodostavat siis huomattavan tulolähteen, mutta niiden työllistävä vaikutus on myös hyvin suuri. Valtio ei halua kiinnittää erityistä huomiota kustannusvastaavuuteen, joten sakkojen tuottama nettotuloskaan ei ole tiedossa.

Suomea on totuttu pitämään tietotekniikan mallimaana, mutta onko kaikki tietotekniikan mahdollisuudet käytetty liikenneturvallisuuden hyväksi. Ei ole, ei edes lähelle. Eipä tietotekniikkaa ole hyödynnetty muissakaan maissa. Eräs hyödynnettävä tekniikka on navigaattoreissa käytetty tekniikka, joka voitaisiin melko yksinkertaisesti ja edullisesti ottaa liikenneturvallisuuden käyttöön. Nopeimmin tekniikka voitaisiin hyödyntää ylinopeuksien hillitsemisessä. Navigaattorit antavat jo nyt ilmoituksen nopeusrajoituksista. Tosin Suomessa vaaditaan poikkeuksellisen tiheää päivitystä, koska meillä talvinopeudet ovat käytössä suuren osan vuotta. Tekniikka voisi antaa hälytyksen aina nopeuden muuttuessa. Mikäli tämä ei tehoaisi, nopeuden rajoitin menisi päälle.

Alkolukot ovat jo tiedossa ja käytössä, mutta niiden hintoja tulisi alentaa. Näin kävisi, jos määrät kasvavat riittävän suuriksi. Nukahtamishälyttimiä on mahdollista valmistaa ja ottaa käyttöön. Auton käyttäytyessä pidempään holtittomasti moottori aloittaisi jarrutuksen, nuorille kuskeille on mahdollista laittaa ranneke tms., joka kertoo auton tietokoneelle, että ratissa on kokematon kuski jne. Nykytekniikalla liikenneturvallisuutta parantavia laitteita on mahdollisuus kehittää vaikka kuinka pitkälle. Autojen valmistajat ovatkin kehittäneet tätä tekniikkaa, mutta vain auton ominaisuuksia ja turvallisuutta parantaakseen. Niillä ei voida kuitenkaan hillitä sekopäisiä kuskeja.

EU voisi olla liikenneturvallisuuskysymyksissä edelläkävijä, mutta jälleen on kuulutettava sen poliittisen tahdon perään. Liian monet parannukset ovat kiinni poliittisesta tahdosta tai pikemminkin sen puutteesta. Suomessa vaakakupissa ovat näennäisen suuret sakkotuotot, joiden vastapainona ovat ihmishenget ja loukkaantumiset. Tässä voisi taas vetää paljon käytetyn huoltosuhteen hihasta ja kysyä kuinka paljon liikenteessä loukkaantuneet heikentävät huoltosuhdetta. Pelkästään tällä vuosituhannella loukkaantuneita ja kuolleita on yli 50 000. Näitä vahinkoja ei korkeillakaan sakoilla makseta. Olisiko siis syytä tarkastella asiaa kokonaisvaltaiseksi ja unohtaen pelkät sakkotuotot. Pahimpia liikennetörppöjä ei millään sakoilla saa järjestykseen, koska he eivät kuitenkaan maksa sakkojaan.

Comments are closed.


WP Login