Jäätelökioski

Pikkutytön jäätelökioski kertoo kornilla tavalla sen, miksi Suomessa on vähiten yrityksiä maailmassa väkilukuun suhteutettuna. Se ei edusta jäävuoren huippua, vaan koko jäävuoren. Miksi Suomessa on vain muutama B&B eli aamiaismajoitusyrityksiä? Jos haluat vain tarjota majoituspalveluja ja aamiaisen, niin lupia tarvitaan ainakin toistakymmentä. Suomessa kaikki on tarkkaan säänneltyä ja valvottua. Lisäksi ongelmana on viranomaisten harkintavalta. Kun rakensin Kotkaan teollisuushallia noin 30 hengelle, työsuojelupiiri alkoi vaatia tehtaaseen yhteensä 15 vessaa. Kun kysyin perusteluja, niin minulle sanottiin, että työpisteestä ei saa olla 3 min. pitempi matka lähimpään vessaan. Kysyin, että kävellen vai juosten, niin minulle sanottiin, että rakennusta ei sitten oteta käyttöön, ellei vessoja ilmesty.

No mahdotonta on sellaista yritystä saada kannattavaksi, jossa puolet porukasta istuu koko ajan huusissa. Samoin on suihkujen kanssa. Niitä pitää olla, vaikka niitä ei käytä kukaan. Monissa muissa EU-maissa yritykset aloittavat toimintansa autotalleissa ja melkein millaisissa olosuhteissa tahansa. Suomessa ei puhettakaan. Meillä vaaditaan aina vaan väestösuojia uusiin rakennuksiin vaikka maassa on jo entuudestaan yli 15 miljoonaa väestösuojapaikkaa. Ongelma on että yksikään viranomainen ei tiedä kuinka paljon väestösuojapaikkoja on.

Kaikki tämä on seurausta siitä, että lainsäädäntö on Suomessa rakennettu suuryritysten ehdoilla. Pieniä teollisia yrityksiähän alkoi syntyä maahan vasta sodan jälkeen. Niitä tarvittiin tukemaan sotakorvausteollisuutta. Suurten ja pienten yritysten erilaisista mahdollisuuksista harjoittaa toimintaa, ei ole laajemmin keskusteltu, vaikka EU on nimenomaan vaatinut yritystoiminnan byrokratian vähentämistä. Tästä huolimatta yritystoimintaa sääntelevä lainsäädäntö kasvaa kasvamistaan. Vuonna 1950 laadittiin 680 säädöstä, joista muodostui yhteensä 1195 sivua lakitekstiä. Vuonna 1990 laadittiin 1399 säädöstä, joista tuli 2981 sivua, lamavuonna 1993 saatiin aikaan 1700 säädöstä ja noin 4800 sivua lamasta huolimatta. Nyt vuonna 2010 yritystoimintaa säätelevää lainsäädäntöä on arviolta yli 7000 sivua siitä huolimatta, että EU on vaatinut byrokratian vähentämistä.

Asiaa ei tietenkään helpota se, että keskimääräisesti EU:ssa toimivat yritykset ovat liikevaihdoltaan ja henkilöstöltään reilusti suomalaisia suurempia. Byrokratian pienentäminen ei siis voi toimia yleistämällä, vaan koko EU:ssa olisi ajateltava korporaatioita koskevan lainsäädännön eriyttämisestä pieniä ja keskisuuria yrityksiä sääntelevästä lainsäädännöstä. Tilinpäätöstasolla tätä kohti ollaan menossa, mutta käytännön toiminnan lupa- ja valvontapuolella on vielä pelto kyntämättä.

Pikku tytön perustama jäätelökioski ja erityisesti siihen kohdistuvat viranomaisten toimenpiteet osoittavat selvästi, että yrittämiseen on halukkuutta jo pienestä pitäen. Viranomaisten toiminnasta riippuu pelotellaanko yrittäjiksi haluavia riittävästi. Pitääkö Kauppalehden taannoinen otsikko edelleen paikkansa, että vain idiootit ryhtyvät Suomessa yrittäjiksi?

Comments are closed.


WP Login